1.0 Luomme kestävää hyvinvointia

2020 oli meille ISS:läisille turvallisuuden, yhteistyön ja suunnitelmallisuuden vuosi. Käyttämäni sanavalinnat voivat yllättää – niin poikkeuksellinen ja ennakoimaton vuosi oli maailmanlaajuisesti.

Aloitetaan turvallisuudesta, ihan niin kuin me ISS:läiset aloitamme aina; jokaisen tiimipalaverimme, kaikkialla Suomessa, kaikissa yksiköissämme. Teemme niin, koska turvallisuus on ISS:läisyyden ydintä.

Poissaoloon johtavien tapaturmien taajuudesta kertova LTIF-lukumme on meillä nyt 5,2. Kehitys viiden vuoden takaisesta 24,6:sta on ollut hyvällä tavalla jyrkkää. Meille ennätyksellisen alhainen LTIF-luku korreloi ennakoivien turvallisuusmittareidemme kanssa. Tapaturmamittareiden suunta on alaspäin, kun turvallisuushavaintojen määrä, niiden käsittelyaste ja turvallisuuskoulutusten suoritusaste näyttävät ylöspäin johtavaa trendiä. Viime vuonna me ISS:läiset teimme 34 339 turvallisuushavaintoa! Viisi vuotta sitten 14 581.

Hyvä kehityksemme ei ole sattumaa. Se on tulosta määrätietoisesta johtamisesta ja organisaation sitouttamisesta. Siitä, että jokainen tiimipalaverimme alkaa ajankohtaisilla työturvallisuusasioilla.

Vuonna 2020 turvallisuus sai koronaviruspandemian myötä uuden ulottuvuuden. Huoli ammattilaistemme terveysturvallisuudesta on ollut suuri meillä, kuten se on ollut jokaisella suomalaisella, jokaisella maailmankansalaisella. Meidän ammattilaisistamme ylivoimainen valtaosa työskentelee tehtävissä, joita ei voi tehdä etänä.

Siksi olen tyytyväinen ja kiitollinen voidessani raportoida, että ISS Suomella ei koko vuoden 2020 aikana ollut yhtään työperäistä koronavirustartuntaa eikä palvelutuotantomme vaarantunut tai heikentynyt missään vaiheessa. Päinvastoin. Saimme asiakkailtamme kiitoksia siitä, miten henkilöstömme huolehti omasta suojautumisestaan ja tuki myös asiakkaidemme henkilöstöä turvallisessa työskentelyssä.

Tämäkään ei ole sattumaa. Perustimme helmikuussa poikkeustilannetyöryhmän, jonka tehtävänä on ennakoida, reagoida, viestiä ja ohjeistaa ihmisiämme toimimaan turvallisesti tässä ennakoimattomassa tilanteessa. Poikkeustilannetyöryhmä kokoontui vuoden 2020 aikana lähes sata kertaa. Tätä kirjoittaessani nyt maaliskuussa 2021 tuo sataluku on mennyt reilusti rikki ja työryhmän toiminta jatkuu.

ISS:läinen on valmis ratkaisemaan asiakkaan ongelmat ja ylittämään odotukset.

Yhteistyön vuosi

”Tämä on opettavainen työkeikka”, sanoi kokkimme Jari Kallioinen, joka keväällä 2020 tarttui kymmenien muiden ISS:läisten kanssa ennakkoluulottomasti uusiin haasteisiin ja lähti teollisuuskohteeseemme siivoamaan. Kun ravintolatyöt koronaviruspandemian myötä äkisti ja – kuten vuoden kuluessa huomasimme – pitkäaikaisesti vähenivät, meidän People & Culture -ammattilaisemme ja sadat esimiehemme alkoivat järjestää osaajillemme vaihtoehtoisia työmahdollisuuksia. Kun työtä löytyi, tiimimme perehdyttivät vauhdikkaasti mutta piiruakaan turvallisuudesta tinkimättä nämä osaajat uusiin tehtäviinsä.

Meille ISS:llä vuosi 2020 oli yhteistyön vuosi. Yllä oleva on yksi esimerkki yhteistyön voimasta.

Toimitusjohtajana kannan aina huolta ja vastuuta ihmisistämme. Osa tätä vastuunkantoa on huolehtiminen yritystoimintamme kannattavuudesta: kannattavasti kasvavassa yrityksessä ihmistemme on hyvä tehdä töitä. Meille, kuten niin monille muillekin palvelualan toimijoille, vuosi 2020 oli taloudellisesti haasteellinen. Mutta – jälleen koko organisaatiomme laajuisen yhteistyön ansiosta – me onnistuimme palvelemaan asiakkaitamme joustavasti ja laadukkaasti, minkä ansiosta asiakaspitomme nousi historiamme korkeimmaksi. Saman yhteistyön ansiosta solmimme uusia sopimuksia ennen koronaviruspandemiaa asetettujen odotusten mukaisesti. Tämä takasi meille vahvan pohjan vuoteen 2021.

Vuosi 2020 oli myös vuosi, jonka aikana asenteemme punnittiin. Olemme aikakausia kertoneet, että ISS:läisen tunnistaa asenteesta. ISS:läinen on valmis ratkaisemaan asiakkaan ongelmat ja ylittämään odotukset. Vuonna 2020 paitsi elimme tämän tarinamme tavallistakin todemmaksi, myös teimme sen näkyväksi. Vuoden Puhtausalan teoksi valittiin ISS:n joustava toiminnanmuutos ja siivoustyön arvostuksen nosto, olimme Rekrygaalan finaalissa, saimme merkittävää näkyvyyttä valtakunnan päämedioissa.

Syystäkin olen Jarista ja muista 7 998 osaajastamme ylpeä.

Tiedostamme roolimme niin ympäristön kuin yhteiskunnan hyvinvoinnin rakentajina.

ISS tekee maailmasta toimivan

Tammikuussa 2020 lanseerasimme ISS Suomen strategisen suunnitelman, jolla tavoittelemme yhä kannattavampaa kasvua ja yhä ensiluokkaisempaa yhteistyö- ja palvelukulttuuria. Pian suunnitelman lanseerauksen jälkeen maailma muuttui.

Suunnitelmamme kuitenkin pysyi. Se eli koko vuoden ajan maailman mukana, taipuen ja muokkautuen poikkeustilanteeseen, mutta pysyen katkeamattomana, vankkana ohjenuorana. Edistimme sen mukaisia toimenpiteitä määrätietoisesti: kehitimme ammattilaistemme osaamista, digitalisoimme prosessejamme ja yhdenmukaistimme käytäntöjämme.

Yhdenmukaistamista ei tapahtunut vain ISS:n Suomen organisaatiossa, vaan siihen pyrimme loppuvuodesta 2020 julkaistun globaalin OneISS-strategiamme ohjaamina koko kansainvälisen ISS:n laajuisesti. Haluamme, että asiakkaamme ja yhteistyökumppanimme kaikkialla maailmassa voivat luottaa siihen, että ISS tekee maailmasta toimivan luomalla tiloja, joissa on hyvä olla. Se on toimintamme tarkoitus.

Toimintamme tarkoitus kantaa sisällään ajatuksen loppukäyttäjälähtöisyydestä: palvelumme luovat hyvinvointia kiinteistöjen käyttäjille. Me luomme puhtaita ja turvallisia tiloja, joissa tekniikka toimii, joissa ravintola ja kahvila tarjoavat tärkeitä taukoja päivään ja joissa aulassa työskentelevät ammattilaisemme ovat aina valmiita auttamaan ja toivottamaan niin kiinteistössä työskentelevät kuin siellä vierailevat henkilöt lämpimästi tervetulleiksi.

Kun yritys valitsee ISS:n kumppanikseen, se valitsee hyvinvointia työntekijöilleen ja vahvemman brändikokemuksen omille asiakkailleen. Toki se valitsee myös hyvin hoidetun kiinteistön, jonka arvo säilyy.

Yhtä lailla toimintamme tarkoitus pitää sisällään ajatuksen vastuullisuudesta. Toimiva maailma rakentuu vastuulliselle toiminnalle. Tiedostamme roolimme niin ympäristön kuin yhteiskunnan hyvinvoinnin rakentajina. Olemme monimuotoinen mutta yhdenvertainen työyhteisö, jonka tuottamat ja jatkuvasti kehittämät palvelut auttavat asiakkaitamme saavuttamaan omat ympäristötavoitteensa, on kyse sitten energiankulutuksen tehostamisesta, kemikaalien käytön vähentämisestä tai ruokahävikin pienentämisestä – usein kaikesta tästä ja enemmästä.

Helsingissä maaliskuussa 2021

Jukka Jäämaa
Toimitusjohtaja

Teemme maailmasta toimivan luomalla tiloja, joissa on hyvä olla.

ISS Palvelut on Suomen johtava kiinteistö- ja toimitilapalveluyritys ja yksi Suomen suurimmista yksityisistä työnantajista. Tehtävänämme on luoda asiakkaillemme palvelukokonaisuus, joka kehittää asiakkaan liiketoimintaa tekemällä ympäristöstä toimivan, tuottavan ja viihtyisän. Kun arki on sujuvaa, asiakkaamme voivat keskittyä omaan ydinliiketoimintaansa. Lyhyesti sanottuna: Teemme maailmasta toimivan luomalla tiloja, joissa on hyvä olla.

Kokonaispalvelumme koostuu siivous-, kiinteistö-, ravintola- ja työpaikkapalveluista. Rakennamme palveluratkaisustamme aina asiakkaan näköisen: ratkaisu perustuu asiakkaan toimintaympäristön ja ydinliiketoiminnan tuntemukseen.

ISS toimii valtakunnallisesti noin 300 kunnassa ja työllistää 7 999 työntekijää. Liikevaihtomme vuonna 2020 oli 411,9 miljoonaa euroa. Pääkonttori sijaitsee Helsingissä.

1.2.1 ISS-konserni ja omistus

ISS Palvelut on osa kansainvälistä, vuonna 1901 Tanskassa perustettua ISS-konsernia, joka toimii yli 70 maassa. Konsernin pääkonttori sijaitsee Kööpenhaminassa. ISS:n maailmanlaajuinen liikevaihto vuonna 2020 oli 9,37 miljardia euroa, globaalisti ISS:n palveluksessa oli noin 379 000 henkilöä.

ISS-konsernin pääomistajat Artisan Partners Limited Partnership, KIRKBI Invest A/S ja Black­Rock Inc. omistavat yhteensä noin 27 prosenttia ISS-konsernista. ISS on listautunut maaliskuussa 2014 Kööpenhaminan pörssiin (NAS­DAQ OMX Copenhagen).

1.2.2 ISS:n palvelut

Kun arki on sujuvaa, asiakkaamme voivat keskittyä omaan ydinliiketoimintaansa.

Kokonaispalveluratkaisut

Strategiamme ytimessä on kokonaispalveluratkaisu, joka erottaa meidät kilpailijoistamme. Kokonaispalveluratkaisumme perustuu aina asiakkaan tarpeisiin ja asiakkaalle rakennettuun arvolupaukseen.

Kokonaispalveluratkaisussa ISS johtaa ja kehittää kiinteistön palveluja kokonaisuutena niiden tavoitteiden mukaisesti, jotka asiakkaan kanssa on sovittu. Asiakkuuteen nimetty johto ja täsmäkoulutettu ISS:n oma henkilöstö toimivat saumattomana tiiminä yli palvelurajojen. He hyödyntävät ISS:n globaaleja konsepteja sekä moderneja työkaluja ja järjestelmiä.

Kokonaispalveluratkaisu on asiakkaalle helppo valinta, joka sujuvoittaa niin asiakkaan kuin tämän työntekijöidenkin arkea ja tuo myös kustannustehokkuutta. Kokonaispalvelua tuottaville ISS:n työntekijöille jatkuvasti kehitettävä palveluratkaisu on erityisen motivoiva.

Siivouspalvelut

ISS:n siivouspalveluihin kuuluvat erilaisten kiinteistöjen ylläpito- ja perussiivouspalvelut sekä erikoissiivoukset. Laadukkaalla ja oikein tehdyllä siivouksella takaamme kiinteistöjen turvallisuuden, puhtauden ja viihtyvyyden. Asiakaslähtöinen toimintatapa on avain onnistumiseen – panostamme erityisesti siihen, että myös asiakkaiden asiakkaat kokevat ISS:n asiakaspalvelun myönteisesti. Arjessa suoriutumista havainnoidaan jatkuvasti. Näin voimme reagoida nopeasti muuttuviin tarpeisiin ja kehittää palvelujen sujuvuutta ja vaivattomuutta.

Siivoamme toimistotiloissa, liiketiloissa, asuinkiinteistöissä, suurissa pääkonttoreissa, elintarvikealan yrityksissä, teollisuuskiinteistöissä, julkisissa liikennevälineissä, terveydenhuollon tiloissa, liikuntatiloissa ja monissa muissa, isoissa ja pienissä asiakkuuksissa.

Palvelumme joustaa tarpeiden muuttuessa ja kehittyy yhteisten tavoitteiden mukaisesti.

Kiinteistöpalvelut

Kiinteistön ylläpidossa ISS:llä on katkeamaton palveluketju kiinteistön suunnittelusta sen hallintaan ja päivittäiseen ylläpitoon asti, kiinteistön koko elinkaaren ajan. Tuotamme liike-, toimisto-, teollisuus- ja julkisten kiinteistöjen teknisiä huoltopalveluita, korjauspalveluita ja uudistamishankkeita.

• Kiinteistöhuoltomme varmistaa päivittäin kiinteistöjen toimivuuden, tekee ennakkohuollot sekä huolehtii piha- ja viheralueista.
• Tekniset palvelumme varmistaa, että sähkötekniikka, kylmätekniikka, paloturvallisuus, rakennusautomaatio, LVI-tekniikka, tele- ja turvajärjestelyt sekä korjaustyöt hoituvat valtakunnallisesti kohteissamme ympäri Suomen.
• Energia- ja ekotehokkuuspalvelumme optimoi kiinteistöjen olosuhteet ja energianhallinnan.
• Tilapalvelumme kehittää toimintaympäristöjä ja hoitaa tilahallintaa sekä suunnittelee tilat ja sisustukset asiakkaan toimintaa tukeviksi.

Jokaisen projektimme läpiviennistä vastaa ammattitaitoinen työnjohto.

Ravintolapalvelut

Ravintoloidemme tarjonta kattaa lounasruokailupalvelut, korkeatasoiset kokous- ja edustuspalvelut sekä kahvilapalvelut. Kunnille ja kaupungeille tarjoamme ateriapalveluita esimerkiksi päiväkoteihin, oppilaitoksiin sekä hoito- ja hoivapalveluihin. Jokainen henkilöstöravintola ja ateriapalvelu räätälöidään asiakkaamme tarpeita vastaavaksi. Palvelumme joustaa tarpeiden muuttuessa ja kehittyy yhteisesti sovittujen tavoitteiden mukaisesti.

Ruoat valmistetaan ravintoloidemme keittiöissä. Kokkimme tekevät perinteisiä kokin töitä ja osallistuvat keskeisesti myös ravintolapalvelun kehittämiseen. Valmistusmenetelmissä huomioidaan ruoan maku, laatu ja ravitsemusnäkökulmat sekä asiakkaan tarpeet ja makutottumukset. Ruoan valmistukseen valitaan niitä suomalaisia pääraaka-aineita, joita on saatavilla satokauden ja markkinatilanteen mukaan.

Turvallisuusajattelu on osa kaikkea toimintaamme.

Työpaikkapalvelut

Työpaikkapalveluissamme korostuu palvelupolkuajattelumme: vastaamme kiinteistön kaikista palveluista siten, että kiinteistön käyttäjien arki on sujuvaa.

Keskeinen osa tätä palvelupolkua on turvallisuus. Turvallisuusajattelu onkin osa kaikkea toimintaamme. Tarjoamme asiakkaalle turvallisuusasiantuntijuuden, kehitämme asiakkaalle sopivan mallin turvallisuudesta huolehtimiseen ja johdamme palvelun, jonka tuotamme joko itse tai sopivimman kumppanin kanssa yhteistyössä. Turvallisuuspalveluiden omatuotannossa keskitymme aula- ja paikallisvartiointipalveluihin eli niihin osa-alueisiin, jotka näkyvät kiinteistöjen loppukäyttäjille ja vaikuttavat siten merkittävästi asiakkaidemme palvelukokemukseen. Turvatekniikan operaatiot hankimme alan parhaan kumppaniverkoston kautta. Kumppanivalinnassa painotamme innovatiivisuutta ja alan edelläkävijyyttä. Hyödynnämme kiinteistön eri järjestelmistä saatavaa dataa turvallisuuden kehittämiseen ja vastaavasti tuemme muuta palvelukokonaisuuttamme turvallisuuspalveluiden henkilökunnan osaamisella.

Työpaikkapalveluitamme ovat myös niin sanotut hoituupalvelut, joita ovat kaikki viihtyisyyttä ja arjen helppoutta tukevat palvelut assistenttipalveluista pesulapalveluihin. Työpaikkapalvelumme kulminoituvat palveluaulaan, jonka ystävällinen henkilökunta saa niin asiakkaamme työntekijät kuin vieraat tuntemaan olonsa tervetulleeksi ja kotoisaksi.

Työpaikkapalvelumme parantavat merkittävästi kiinteistön käyttäjien kokemusta, mikä heijastuu positiiviseksi osaksi asiakkaidemme yrityskuvaa. Samoin työpaikkapalvelumme parantavat asiakkaidemme työntekijöiden kokemusta omasta työpaikastaan ja vaikuttavat siten henkilöstön sitoutumiseen ja parhaiden osaajien rekrytoimiseen.

Toiminnan tarkasteleminen arvonluonnin näkökulmasta avaa uusia näkökulmia vaikutusten ja onnistumisten tunnistamiseen sekä kehityskohtien havaitsemiseen.

ISS Palveluiden toiminnalla on monenlaisia vaikutuksia niin henkilöstölle, asiakkaille, ISS-konsernille kuin koko yhteiskunnalle. Toiminnalla on myös ympäristövaikutuksia. Pyrimme ratkaisuillamme sekä minimoimaan negatiivisia ympäristövaikutuksia että vahvistamaan myönteisiä vaikutuksia elinympäristöömme.

Arvonluonnin kuvaus perustuu kolmen vuoden syklissä toteuttamaamme sidosryhmätutkimukseen (viimeisin syksyllä 2018), ulkopuolisten asiantuntijoiden kanssa tehtyihin analyyseihin ja käytyihin keskusteluihin sekä ISS:n sisäiseen työskentelyyn. Tavoitteena on ollut ymmärtää ja kuvata ISS:n toiminnan keskeisiä vaikutuksia ja samalla syvemmin ymmärtää niitä tekijöitä ja resursseja, jotka ovat ISS:n toiminnan kannalta keskeisiä. Päivittäisen toiminnan ja yritysvastuun tarkasteleminen arvonluonnin näkökulmasta avaa uusia näkökulmia vaikutustemme ja onnistumisiemme tunnistamiseen sekä toiminnan kehityskohtien havaitsemiseen.

ISS:n arvonluontia ja toiminnan vaikutuksia on kuvattu tarkemmin tämän raportin etusivulla.

1.3.1 Toimintaamme vaikuttavat megatrendit

ISS:n toimintaympäristö on jatkuvassa muutoksessa. Toimintaamme vaikuttavat niin globaalit megatrendit kuin suomalaisen yhteiskunnan ja työskentelykulttuurin muutokset.

Digitalisaatio

Digitalisaatio muuttaa niin yksilöiden, yhteisöjen, yritysten kuin yhteiskuntien toimintaa. Palveluliiketoiminta ja kiinteistöpalveluala sen osana digitalisoituvat nopeasti. ISS:n vahvuudet digitalisaation saralla liittyvät asiakkaan arjen, loppukäyttäjän toiveiden ja palvelutiimien työskentelyn kokonaisvaltaiseen ymmärrykseen. Tämä tieto yhdistettynä digitaalisten työkalujen luomiin mahdollisuuksiin auttaa ymmärtämään, miten palvelujen tuotanto tulevaisuudessa rakennetaan niin, että se palvelee kaikkia edellä mainittuja ryhmiä sekä ympäristöä.

Lue lisää digitalisaatiosta.

Ilmastonmuutos ja kestävä kehitys

Luonnonvarojen niukkeneminen, luonnon monimuotoisuuden väheneminen ja ilmastonmuutos edellyttävät mittavia ja kiireellisiä toimenpiteitä koko yritysmaailmalta. YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttaminen on yhtä paljon yritysten kuin valtioiden, kuntien ja yksilöiden vastuulla.

Ilmaston lämpenemisen hidastaminen edellyttää erityisesti hiilidioksidipäästöjen vähentämistä. Muun muassa energiankäytön tehostaminen, fossiilisista energianlähteistä luopuminen, ilmastoystävälliset ravintoratkaisut, resurssitehokkuus ja vähähiiliset liikkumismuodot on huomioitava niin päivittäisessä toiminnassa kuin pitkän aikavälin suunnittelussa. Jotta pystymme jatkossa entistä tehokkaammin ehkäisemään palveluistamme aiheutuvia ympäristövaikutuksia sekä tukemaan asiakkaidemme omia hiilineutraaliustavoitteita, olemme asettaneet tavoitteeksi olla hiilineutraali vuonna 2035.

Ulkoistaminen

Yhä useammat yritykset ulkoistavat toimintoja ja palveluita. ISS:lle tämä tuo merkittäviä liiketoimintamahdollisuuksia. Samanaikaisesti se asettaa entistä suuremmat odotukset palveluiden kustannustehokkuudelle, laadulle ja toimivuudelle. Vastaamme näihin odotuksiin hyvin johdetulla, jatkuvasti kehitettävällä ja asiakkaan näkökulmasta helposti hallittavalla kokonaispalveluratkaisullamme, jonka tuotamme vastuullisesti.

Demografiset muutokset

Väestön ikärakenteen muutokset ja maahanmuuton tuomat kulttuuriset vaikutukset tuovat sekä paljon mahdollisuuksia että haasteita. Tämä vaikuttaa rooliimme työnantajana sekä tuottamiimme palveluihin. Merkittävänä työllistäjänä ISS:n on pystyttävä tarjoamaan entistä joustavampia työsuhteita, jotka palvelevat erilaisia elämäntilanteita ja toiveita, jotka liittyvät niin työaikoihin, työsuhteiden pituuksiin kuin työn merkityksellisyyteen. Samalla ISS kilpailee osaavasta ja motivoituneesta työvoimasta. Demografiset muutokset vaikuttavat myös odotuksiin palveluiden laajuudesta ja laadusta, kun asiakkaidenkin tarpeet muuttuvat.

Työelämän muutokset

Työelämä on muuttunut nopeasti viime vuosina. Työelämän muutokset näkyvät ISS:llä niin asiakkaiden kuin oman henkilöstön muuttuvina tarpeina. Digitalisaatio, globalisaatio, uudenlaiset osaamisen tarpeet, työurien pidentyminen ja ammattirajojen hälveneminen muuttavat tapaamme tehdä töitä. Esimerkiksi digitalisaation myötä ja koronaviruspandemian kiihdyttämänä ajan ja paikan merkitys pienenee erityisesti asiantuntijatyössä ja tuo sekä mahdollisuuksia että haasteita muun muassa tiimien johtamiseen. Työelämässä pärjääminen vaatii uudenlaisia taitoja, monitaituruutta ja osaamisen jatkuvaa päivittämistä. Työurat ovat entistä pidempiä ja monimuotoisempia. Erityisesti nuoret hakevat työltä vahvaa merkityksellisyyttä, ja tähän työnantajien tulee vastata. Lisäksi yksityiselämän ja työn tasapainon merkitys on kasvanut.

1.3.2 Resurssimme

Palvelualttiin ja osaavan henkilökunnan avulla luomme arvoa kaikille sidos­ryhmillemme.

Arvonluonnin keskeisin ajuri ja suurin resurssimme on ammattitaitoinen ja sitoutunut henkilöstö. Palvelualttiin ja osaavan henkilökunnan avulla luomme arvoa kaikille sidosryhmillemme: asiakkaille, henkilökunnalle, tavaran- ja palveluntoimittajille, kunnille ja valtiolle.

Inhimillisten resurssien lisäksi muita keskeisiä arvonluonnin ajureita ovat taloudelliset resurssit, kiinteät resurssit, aineettomat resurssit ja ulkoiset resurssit. ISS pyrkii välttämään pitkiä hankintaketjuja sekä valitsemaan paikallisia yhteistyökumppaneita ja alihankkijoita sekä vastuullisia ja mahdollisuuksien mukaan paikallisesti valmistettuja tuotteita.

1.3.3 Palvelumme ja tuotoksemme

Resurssiemme avulla tuotamme asiakkaillemme kokonaispalvelun, joka rakentuu siivous-, kiinteistö-, ravintola- ja työpaikkapalveluista, mukaan lukien turvallisuuspalvelut. Suunnittelemme palvelukokonaisuutemme ja arvolupauksemme aina asiakkaan tarpeita vastaavaksi. Toteutamme asiakkaillemme myös projekteja, esimerkiksi tilauudistuksia.

Tärkeä osa palveluamme on myös sisäinen palvelu, jolla tuemme asiakkuustiimejämme. Esimerkiksi Service Excellence -yksikkö vastaa palvelutuotteidemme kehittymisestä ja erinomaisuudesta, IT- ja Digital Excellence -yksiköt kehittävät järjestelmiämme ja prosessejamme huippuunsa ja rekrytointiyksikkömme etsii tiimeihimme parhaita palveluammattilaisia.

Lue lisää ISS:n palveluista.

1.3.4 Toimintamme vaikutukset

Toimintamme vaikutukset kohdistuvat erityisesti asiakkaisiin, henkilöstöön, ISS-konserniin, yhteiskuntaan ja ympäristöön.

ISS

• Palvelukulttuurin rakentaminen
• Liikevaihto
• Liikevoitto
• Vastuullisen liiketoiminnan edistäminen
• Innovaatiot
• Hyvä maine

Asiakkaat

• Vastuullisuustavoitteiden tukeminen
• Työntekijöiden hyvinvoinnin lisääminen
• Energiatehokkaat ja hiilineutraalit kiinteistöt
• Toimivat, tuottavat, viihtyisät ja hygieeniset työtilat
• Työturvallisuus
• Terveellinen ravinto
• Ystävällinen palvelu, hyvä mieli

Henkilöstö

• Vakaa ja turvallinen työpaikka
• Hyvinvoinnin tukeminen ja edistäminen
• Turvalliset ja hygieeniset työskentelyolosuhteet
• Osaamisen kehittäminen
• Urapolkujen luominen
• Joustavat työsuhteet
• Innostava työyhteisö
• Vastuulliset työtavat

Ympäristö

• Hiilineutraalius
• Energiatehokkuus (kiinteistöt ja energiankäyttö)
• Rakennusten elinkaaren pidentäminen
• Materiaalitehokkuus
• Sisäilman laatu
• Ympäristöystävälliset palveluratkaisut
• Päästöjen vähentäminen
• Kiertotalousratkaisut
• Vedenkulutuksen vähentäminen
• Ilmastonmuutoksen torjunta ja siihen sopeutuminen
• Luonnon monimuotoisuuden ylläpitäminen

Yhteiskunta

• Veronmaksu
• Työllistäminen
• Erityisryhmien koulutus ja työllistäminen
• Harmaan talouden ja korruption torjunta
• Arvontuotto palvelu- ja tavarantoimittajille
• Innovaatiot
• Yhteiskuntarauhan edistäminen mm. erityisryhmien työllistämisen ja yhteiskuntaan integroimisen kautta
• Ilmastonmuutoksen torjuntaan osallistuminen
• Luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen osallistuminen
• Hiilineutraalit kiinteistöt

ISS Suomi noudattaa ISS-konsernin määrittelemää hallintotapaohjeistusta.

ISS Suomi oli vuonna 2020 osa ISS-konsernin Europe-liiketoiminta-aluetta. Konsernin johdon ja sen hallituksen päätösten toimeenpanoa Suomessa seuraa liiketoiminta-alueen johto tiiviissä yhteistyössä ISS Suomen johdon kanssa. ISS Suomi noudattaa ISS-konsernin määrittelemää hallintotapaohjeistusta ja täydentää sitä tarvittaessa maakohtaisella ohjeistuksella. Konsernin sisäinen tarkastus valvoo säännöllisesti, että ISS Suomi noudattaa ISS-konsernin määrittelemiä ohjeita.

Vuoden 2020 alussa ISS Palvelut Oy:n hallitukseen kuuluivat puheenjohtaja Jørn Vestergaard sekä jäsenet Barbara Fiorini Due ja Nicolai Søegaard. Kesäkuussa Barbara Fiorini Due siirtyi pois hallituksesta. Lasse Fjeldgaard valittiin uudeksi hallituksen jäseneksi, ja Jørn Vestergaard hallituksen puheenjohtajaksi. Syyskuussa Jørn Vestergaard siirtyi pois hallituksesta. Carsten Højlund valittiin uudeksi hallituksen jäseneksi, ja Nicolai Søegaard hallituksen puheenjohtajaksi. Kaikki hallituksen jäsenet ovat miehiä, ja alle 50-vuotiaita.

Vuonna 2020 ISS Suomen johtoryhmä kokoontui 11 kertaa.

Maaliskuussa Lasse Forsman nimitettiin johtoryhmän jäseneksi. Vuoden 2020 lopussa johtoryhmän jäseninä olivat toimitusjohtaja Jukka Jäämaa, talousjohtaja Seppo Haapalainen, henkilöstöjohtaja Sari Suono-Rasehorn, kaupallinen johtaja Soile Kankaanpää, Service Excellence -johtaja Harri Nikander sekä liiketoimintajohtajat Jukka-Pekka Tilus, Lasse Forsman, Eeva-Riitta Tuominen, Riku Kolari ja Henri Häyrinen. Johtoryhmän jäsenistä 3 on naisia ja 7 miehiä. 2 jäsentä on 30–50-vuotiaita ja 8 jäsentä yli 50-vuotiaita.

Johtamisessa noudatetaan ISS-konsernin määrittelemää hyvää hallintotapaa, johtamiskäytäntöjä ja läpinäkyvyyttä.

ISS:ssä johtaminen perustuu yrityksen arvoihin, strategiaan ja konsernitasolla määriteltyihin politiikkoihin ja periaatteisiin. Johtamisessa noudatetaan ISS-konsernin määrittelemää hyvää hallintotapaa, johtamiskäytäntöjä ja läpinäkyvyyttä.

Liiketoimintaa johtaa johtoryhmä, joka vastaa pitkän aikavälin strategisesta suunnittelusta sekä vuosittaisesta liiketoimintasuunnittelusta. ISS:n stra­te­gi­set ta­voit­teet ase­te­taan ne­li­vuo­ti­sel­le stra­te­gia­kau­del­le osa­na lii­ke­toi­min­ta­stra­te­gi­aa, joka käsi­tellään joh­to­ryhmässä ja hyväksytään hal­li­tuk­ses­sa. Siitä joh­de­taan vuo­sit­tai­seen toi­min­ta­suun­ni­tel­maan vuo­si­ta­voit­teet ja toi­men­pi­teet lii­ke­toi­min­tayk­siköittäin. Toimintaa ja tavoitteita seurataan säännöllisesti johtoryhmässä. Niiden edistymisestä raportoidaan hallitukselle.

Johtamista arvioidaan vuosittain niin sanotun Johtamisen kehyksen avulla osana kehityskeskusteluja. ISS:llä kannustetaan oma-aloitteisuuteen; yrittäjyys on yksi arvoistamme. 

1.7.1 Toiminnan periaatteet

Kaikessa ISS:n toiminnassa noudatetaan seuraavia perusperiaatteita:

Lakien noudattaminen

Paikallisia lakeja ja määräyksiä noudatetaan aina.

ISS:n arvot ja johtamisen periaatteet

Jokaisen työntekijän velvollisuus on tuntea ja noudattaa ISS:n yhteisesti määriteltyjä arvoja – rehellisyys, yrittäjyys, vastuu ja laatu. Lisäksi ISS on määritellyt yhteiset johtamisen periaatteet. Esimiesten tehtävä on johtaa toimintaansa arvojen ja johtamisen periaatteiden mukaisesti.

ISS:n eettiset periaatteet (Code of Conduct)

Jokaisen työntekijän velvollisuus on tuntea ISS:n eettiset periaatteet. Esimiehen tehtävänä on varmistaa, että ISS:n liiketoimintaa johdetaan näiden periaatteiden mukaisesti ja että henkilöstö noudattaa niitä. Eettiset periaatteet on päivitetty vuonna 2010 yhdenmukaisiksi YK:n Global Compact -periaatteiden kanssa. Ne on lisäksi arvioitu ja päivitetty vuonna 2016. Jokainen työntekijä sitoutuu noudattamaan näitä periaatteita hyväksyessään työsopimusehtonsa ISS:n kanssa.

ISS:llä on käytössä Speak Up -kommunikointikanava, jossa työntekijät voivat ilmiantaa eettisiä periaatteita tai lakeja rikkovan menettelyn.

The ISS Way määrittää yhdessä sovitut toimintatavat, jotka yhtenäistävät organisaation toimintaa ja parantavat ISS:n kilpailukykyä ja tehokkuutta.

Politiikat ja toimintaohjeet

ISS:n toimintapolitiikkojen ja -ohjeiden noudattaminen on ISS:n maajohdon vastuulla ja jokaisen työn perusta. ISS:n Suomessa määrittelemä toimintapolitiikka kuvaa, miten yrityksen toimintaa ohjataan ja johdetaan niin, että yrityksen asettamat tavoitteet ja päämäärät toteutuvat. Toimintapolitiikan tueksi on määritelty ja dokumentoitu ISS:n toimintajärjestelmä.

ISS:n toimintajärjestelmä on kuvaus ISS:n tavasta toimia (The ISS Way). Toimintajärjestelmä määrittää yhdessä sovitut toimintatavat, jotka selkeyttävät ja yhtenäistävät organisaation toimintaa ja sen myötä parantavat ISS:n kilpailukykyä ja tehokkuutta.

Toimintajärjestelmän avulla ISS

• varmistaa korkean asiakastyytyväisyyden ja asiakkaalle annetun arvolupauksen toteutumisen
• varmistaa henkilöstön tyytyväisyyden, osaamisen ja työhyvinvoinnin systemaattisen kehittämisen
• varmistaa päivittäisten toimintaprosessien sujuvuuden, yhdenmukaisuuden ja tasalaatuisuuden koskien kaikkia palveluita, yksiköitä ja paikkakuntia
• varmistaa ISS:n liiketoiminnan vastuullisuuden ja turvallisuuden
• luo pohjan systemaattiselle toiminnan kehittämiselle sekä jatkuvalle parantamiselle jakamalla parhaita käytäntöjä palveluiden ja yksiköiden välillä.

ISS:n sertifioitua toimintajärjestelmää parannetaan jatkuvasti hyödyntämällä palautetta ja arviointeja. Toimintajärjestelmä perustuu seuraaviin standardeihin:

• ISO 9001:2015, laadunhallintajärjestelmät
• ISO 14001:2015, ympäristöjärjestelmät
• ISO 22000:2005, elintarviketurvallisuusjärjestelmät
• ISO 45001, työterveys- ja työturvallisuusjohtamisjärjestelmät
• ISO 50001:2018, energianhallintajärjestelmät

Toimintajärjestelmä kuvaa toiminnan prosessit, mittaamisen, organisaation toimintaperiaatteet sekä sen, miten toimintaa kehitetään. Toimintajärjestelmässä määriteltyjen prosessien, dokumenttien, tietojärjestelmien, lomakkeiden, mallien ja ohjeiden avulla uudet ja nykyiset työntekijät tietävät, kuinka heidän kuuluu toimia ISS:n tavalla.

1.7.2 Taloudellinen johtaminen

Taloudellinen johtaminen tähtää toiminnan kannattavuuden turvaamiseen ja pitkäjänteiseen kehittämiseen. Kannattava ja kilpailukykyinen liiketoiminta on perusta asiakaslupausten lunastamiselle ja luotettavana työnantajana toimimiselle.

Taloutta johdetaan ISS:n yleisen johtamiskäytännön mukaisesti. Selkeät vastuut, tavoitteet sekä jatkuva seuranta ja sisäinen valvonta ovat johtamisen kulmakiviä. Näiden lisäksi riskienhallinnalla on keskeinen rooli talouden johtamisessa.

Taloudellisesta raportoinnista vastaa talousyksikkö, ISS-konsernin raportointijärjestelmiä hyödyntäen. Talousyksikkö raportoi yhtiön johdolle ja hallitukselle yhtiön taloudellisesta kehityksestä.

Taloudellisen raportoinnin oikeellisuuden ja prosessien toimivuuden tarkastaa Ernst & Young Oy. Konsernin tilinpäätökset laaditaan IFRS-standardien mukaan ja maayhtiöiden erillistilinpäätökset Suomen kirjanpitolain mukaan.

ISS kouluttaa esimiehiä säännöllisesti henkilöstön johtamisessa, varhaisen välittämisen mallissa ja työsuhdeasioissa.

1.7.3 Henkilöstöjohtaminen

ISS:n henkilöstöstrategia perustuu hyvään henkilöstöjohtamiseen, henkilöstön osaamisen, motivaation ja hyvinvoinnin kehittämiseen sekä siihen, että oikeat ihmiset toimivat oikeilla paikoilla.

Henkilöstövaltaisena palveluyrityksenä ja yhtenä Suomen suurimpana yksityisenä työnantajana hyvä henkilöstöjohtaminen on yksi ISS:n menestystekijöistä. Hyvä esimiestyö on keskeistä myös henkilöstön sitoutuneisuuden ja motivaation lisääjänä. ISS haluaa tarjota työntekijöilleen alan parhaan tuen ja parhaat toimintaedellytykset työssä onnistumiselle. ISS:n tavoitteena on olla alan halutuin työpaikka.

Johtamisen periaatteet luovat pohjan yhtenäiselle tavalle johtaa henkilöstöä. Johtamisen periaatteiden toteutumista arvioidaan ja seurataan vuosittain kehityskeskusteluissa.

Henkilöstöä koskevien tavoitteiden seurannasta ja toteutuksesta vastaa henkilöstöosasto. Henkilöstöjohtaja raportoi säännöllisesti johtoryhmälle.

ISS varmistaa lain ja työehtosopimusten mukaisen toiminnan riittävällä koulutuksella, sisäisillä ohjeistuksilla ja valvonnalla. Keskitetyn työsuhdeneuvonnan lisäksi jokaisessa ISS:n liiketoimintayksikössä toimii oma henkilöstöpäällikkö esimiesten ja henkilöstön tukena muun muassa työhyvinvointi-, koulutus- ja työsuhdeasioiden hoitamisessa. Henkilöstöjohtamisessa esimiehiä tukee HRM-järjestelmä, joka kokoaa kaikki työsuhteen elinkaareen liittyvät ohjeistukset ja mallipohjat, uudet työsopimukset ja työntekijöiden henkilötiedot.

ISS kouluttaa esimiehiä säännöllisesti henkilöstön johtamisessa, varhaisen välittämisen mallissa ja työsuhdeasioissa. Esimiehiä koulutetaan myös esimerkiksi itsensä ja monimuotoisen tiimin johtamisessa, vaikeiden asioiden puheeksiottamisessa, yhteistoiminta-asioissa, liikkeenluovutuksissa sekä muissa työsuhdeasioissa.

Henkilöstön hyvinvoinnin tukemiseksi ISS:llä käytetään sähköistä työturvallisuus-, terveys- ja työkykyjärjestelmää eli TTT-järjestelmää. Se on työkalu ennakoivaan työhyvinvoinnin, työkyvyn ja työturvallisuuden johtamiseen. Järjestelmä on kehitetty ISS:n tarpeiden mukaan.

1.7.4 Asiakkuusjohtaminen

Asiakkuuksien johtamisesta vastaa kullekin asiakkuudelle nimetty asiakkuuspäällikkö, Key Account Manager tai palvelujohtaja, joka raportoi johtoryhmään kuuluvalle liiketoimintajohtajalle. ISS:n Service Excellence -yksikkö tukee asiakkuustiimejä ja vastaa tuotejohtamisesta: Service Excellence huolehtii, että asiakkuuksien käytössä ovat ISS:n parhaat käytännöt, konseptit ja tuoteinnovaatiot. Asiakkuusjohtamisen apuna on asiakkuudenhallintajärjestelmä, CRM.

Asiakkuuksien kehittämistä tukee Account Development Plan, ADP, ja asiakkuustiimien päivittäistä johtamista ja viestintää ISS Team Board, jonka äärellä varmistetaan, että koko tiimi päivittäisessä työssään palvelee asiakkuutta sille annettua arvolupausta toteuttaen. Huolehdimme, että palvelusopimus on kaikkien palvelua tuottavien saatavilla arjessa: teemme, mitä lupaamme. Arjen asiakkuusjohtamista tukee niin ikään esimiehen vuosikello, johon on kirjattu myös asiakasyhteistyön malli. Tällä varmistetaan säännöllinen yhteydenpito asiakkaan kanssa. Säännöllistä yhteydenpitoa rikastetaan tyytyväisyyskyselyillä, jotka voivat olla asiakkuus- tai tuotekohtaisia, ISS Suomi -tasoisia tai globaalisti ohjattuja.

ISS:n asiakkuusjohtaminen noudattaa arvontuottomallia. Asiakkaille kootaan sopivat ratkaisut ISS:n konseptien mukaisista palveluista, jotka toteutetaan asiakkaan toimintaan liittyvät erityispiirteet huomioiden. ISS huolehtii, että palveluratkaisua on toteuttamassa oikea määrä henkilöstöä, jolla on oikeanlaista osaamista. Palveluratkaisua kehitetään yhdessä, ja asiakas voi lisätä palveluita ISS:n tuotettavaksi. ISS puolestaan huolehtii omasta tehokkaasta toiminnastaan. Tehokasta toimintaa tuetaan liiketoimintayksikkökohtaisesti soveltuvilla työkaluilla ja malleilla. Esimerkiksi ISS Directillä on käytössään Direct Net: keskitetty kanava asiakkaiden ja directläisten välillä, joka asiakkaiden näkökulmasta lisää palvelun tilaamisen helppoutta ja ISS:n näkökulmasta tukee palvelutuotannon joustavuutta.

1.7.5 Ympäristöjohtaminen

Ympäristövastuullinen palvelutuotanto on ISS:n liiketoiminnan peruslähtökohta sekä keskeinen osa toimintaamme ja sen kehittämistä. ISS:llä on käytössä DNV GL:n myöntämä valtakunnallinen, kaikki kiinteistö- ja toimitilapalvelut kattava, sertifioitu ISO 14001:2015 -standardin mukainen ympäristöjärjestelmä, joka toimii työkaluna toiminnan jatkuvan parantamisen varmistamiseksi. Lisäksi sertifioidulla ISO 50001:2018 -energianhallintajärjestelmällä varmistamme energianhallintapalveluidemme, omien toimitilojemme ja liikkumisen prosessien tehokkuuden sekä toimenpiteet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.

Olemme toteuttaneet vuosilta 2019 ja 2020 palveluidemme hiilijalanjälkilaskennan, joka toimii perustana matkallamme kohti hiilineutraaliutta. Asettamamme välitavoitteet ja konkreettiset toimenpideohjelmat kirittävät toiminnan jatkuvaan parantamiseen, ja niiden toteutumista seurataan säännöllisesti HSEQ-ohjausryhmässä.

1.7.6 Hankintajohtaminen

Kaikista ISS:n hankinnoista vastaa hankintaosasto. Keskitetty hankinta mahdollistaa tasapuolisen ja tehokkaan hankintaprosessin. Lähes kaikki alihankinta tehdään paikallisesti Suomessa. Myös kansainvälisissä materiaaliostoissa käytetään paikallisia tukkureita ja logistiikkakumppaneita. ISS:n kaikkien toimittajien tulee kuulua Vastuu Groupin Luotettava Kumppani -palveluun. Lisäksi heidän tulee hyväksyä toimittajan menettelytapasäännöt, yhteistyökumppanin turvallisuusohje ja toimittajan salassapitositoumus sekä tutustua alihankkijan perehdytyskorttiin.

Hankinnoista on tehty hankintaohje esimiehille. Tämä tieto on kaikkien katsottavissa ja ohjaa käyttämään luotettavia ja laadullisesti hyviä toimittajia. LuurISSa-sovelluksen kautta käyttäjät voivat arvioida toimittajia ja antaa palautetta. Tieto on kaikkien nähtävillä, ja hankinta hyödyntää sitä toiminnan kehittämisessä.

Koronaviruspandemia vaikutti vuoden 2020 hankintojen määriin etenkin työsuojaimien, käsidesien sekä erilaisten puhtaanapitoon liittyvien menetelmien ja aineiden osalta.

1.7.7 Yritysvastuun johtaminen

Jo­kai­nen esi­mies vas­taa hen­kilöstöön liit­ty­vien ta­voit­tei­den to­teu­tu­mi­ses­ta sekä ta­lou­del­li­ses­ta kan­nat­ta­vuu­des­ta omas­sa yk­sikössään.

Yritysvastuun näkökulmat otetaan huomioon sekä päivittäisissä johtamiskäytänteissä että liiketoiminnan strategisessa suunnittelussa. ISS:n strategiset vastuullisuustavoitteet asetetaan nelivuotiselle strategiakaudelle osana liiketoimintastrategiaa, joka käsitellään johtoryhmässä ja hyväksytään hallituksessa. Siitä johdetaan vuosittaiseen toimintasuunnitelmaan vuositavoitteet ja toimenpiteet liiketoimintayksiköittäin. Niiden toteutumista seurataan yksiköiden johtoryhmissä osana ISS:n johtamisjärjestelmää ja koko organisaation tasolla vuosittain erillisissä johdon katselmuksissa.

Vastuullisuustavoitteita toteutetaan myös yksikkötasolla. Jokainen esimies vastaa muun muassa henkilöstöön liittyvien tavoitteiden, kuten tapaturmataajuuden vähentämisen toteutumisesta sekä taloudellisesta kannattavuudesta omassa yksikössään.

Yritysvastuun toteutumisesta vastaa yrityksen johtoryhmä. Johdon edustajana, päätöksentekijänä ja vastuullisuustoimenpiteiden toteuttajana toimii HSEQ (Health, Safety, Environment and Quality) -ohjausryhmä, jossa puhetta johtaa henkilöstöjohtaja. HSEQ-ohjausryhmä huolehtii, että vastuullisuusasiat huomioidaan liiketoimintastrategian suunnittelussa ja vuosittaisissa toimintasuunnitelmissa.

Osana ISS:n johtamisjärjestelmää ISS suorittaa auditointeja omaan toimintaansa liittyen sekä erikseen sovitusti yhdessä asiakkaan tai hänen nimeämänsä edustajan kanssa. Auditoinneilla varmistetaan ISS Palveluiden yhtenäinen tapa toimia eri palveluissa. Auditoinneilla myös todennetaan ISS:n johtamisjärjestelmän toimivuus ja soveltaminen käytännössä sekä tutkitaan, täyttääkö toimintajärjestelmä standardien (ISO 9001, ISO 14001, OHSAS 18001, ISO 50001 ja ISO 22000), lakien ja viranomaismääräysten vaatimukset. Auditointien tuloksia ja niissä tehtyjen havaintojen pohjalta käynnistettyjen ehkäisevien ja korjaavien toimenpiteiden toteutumista seurataan säännöllisesti HSEQ-ohjausryhmän johdon katselmuksissa.

Riskienhallinta luo vakautta, vaikuttaa välillisesti tulokseen ja on keskeinen osa maineenhallintaa.

Hallittujen riskien ottaminen ja riskien hallinta ovat olennainen osa koko ISS-konsernin liiketoimintaa, jatkuvaa menestystä ja kasvua sekä osa arvonluontia asiakkaille sekä muille sidosryhmille. Tarkka ja kattava riskienhallinta luo vakautta, vaikuttaa välillisesti tulokseen ja on keskeinen osa myös maineenhallintaa.

Riskienhallinta sisältää liiketoimintamme riskien määrittelyn, arvioinnin, hallitsemisen ja minimoimisen. Riskien luokitteluun ISS:llä käytetään pääsääntöisesti näitä neljää riskiluokkaa:

Strateginen riski: Riskit, jotka liittyvät strategisten tavoitteidemme saavuttamiseen.

Taloudellisen raportoinnin riski: Riskit, jotka liittyvät organisaation raportoinnin luotettavuuteen, mukaan lukien taloudellisten tulosten sisäinen ja ulkoinen raportointi.

Operatiivinen riski: Riskit, jotka liittyvät liiketoiminnan suorituskykyyn ja jatkuvuuteen.

Compliance-riski: Riskit, jotka liittyvät sovellettavien lakien, asetusten ja standardien noudattamiseen.

Käytössämme ovat jatkuvat prosessit, joiden avulla tunnistetaan liiketoimintaan liittyvät riskit, arvioidaan riskit niiden todennäköisyyden ja seurausten perusteella, määritellään riskien minimoimis- ja hallinnoimistoimenpiteet sekä nimetään riskien vastuutahot.

Kaikista uusista sopimuksista ja palveluista, sopimusten muutoksista sekä olennaisista liiketoiminnan alueista suoritetaan riskiarvio. Riskiarvioinnissa käydään läpi odotettavissa oleviin liiketoiminnan tuottoihin kohdistuvia riskejä ja niihin kuuluvien lakisääteisten vaatimusten noudattamista. Näin varmistetaan erityisesti asiakkaiden päivittäisen operatiivisen toiminnan jatkuvuus.

1.8.1 Yritysturvallisuus ja varautuminen

Yritysturvallisuus (Corporate Security) on käsite, joka kattaa yrityksen kaikkien toimintojen turvallisuuden. Turvallisuustoiminnalla ehkäistään häiriöitä sekä suojataan henkilöitä, tietoa, mainetta, omaisuutta ja ympäristöä. Turvallisuustoiminta vaikuttaa ISS:n kilpailukykyyn ja parantaa yrityksen tuottavuutta.

ISS:n turvallisuustoiminta perustuu ISS:n turvallisuuspolitiikkaan, ja sen pääpainopiste on ennalta ehkäisevässä toiminnassa. Tavoitteena on turvallisuuden kiinteä integroituminen yrityksen johtamiseen, prosesseihin, palveluihin ja henkilöstön toimintaan. Turvallisuus ja sen toteutuminen ovat jokaisen ISS:n työntekijän vastuulla.

Varautumisella ja siihen liittyvällä suunnittelulla ISS pyrkii ennakolta tunnistamaan toimintaa uhkaavia tilanteita ja suojautumaan niiltä. Tavoitteena on säilyttää riittävä ja hallittu toimintakyky kriisitilanteissa sekä pyrkiä mahdollistamaan nopea toipuminen sen vaikutuksista. ISS Palveluiden varautumissuunnitelmassa on kuvattu kriisitilanteen kannalta oleelliset toimintamallit tilannekuvan muodostamisesta, johtamisesta, operatiivisesta toiminnasta, toipumisesta ja jälkiarvioinnista.

Vuosi 2020 oli myös turvallisuustoiminnan näkökulmasta poikkeuksellinen vuosi. Varautumisen ja poikkeustilannetoiminnan osalta koronaviruspandemia vaikutti toimintaan useilla tasoilla, kun henkilöstön ja asiakkaiden suojaaminen haastavassa tilanteessa nousi toiminnan keskiöön. Palvelutoiminnan prosessien ja toimintatapojen muokkaaminen poikkeustilanteen mukaista tarvetta vastaavaksi saatiin tehtyä nopealla aikataululla koko ISS-organisaation tinkimättömällä yhteistyöllä. Olennaisia asioita olivat kaikille yhteiset arjen menettelytavat, kuten turvaetäisyyksien ylläpitäminen, käsihygieniasta huolehtiminen ja kasvomaskien käyttö. Lisäksi ISS:n ja sen työntekijöiden rooli nousi merkittäväksi tuotettaessa asiakkaille palveluja ja ympäristöjä, jotka olivat turvallisia myös muuttuneessa tilanteessa.

Koronapandemia aiheutti myös merkittäviä muutoksia työskentelytapoihin. Samalla kun suuri osa henkilöstöstä työskenteli etulinjassa asiakaskohteissa, turvallisin toimintatapa joissakin muissa tehtävissä oli etätyöskentelyyn siirtyminen. Olennaista oli varmistaa turvallisuuden ja toimintakyvyn toteutuminen myös muuttuneissa työympäristöissä. Eräs huomioitava asia oli tietoturvallisuuden varmistaminen poikkeuksellisen vuoden tuotua mukanaan myös aiempaa enemmän tietojen kalastelua ja huijausyrityksiä.

ISS:n vastuullisuuslupaus: Luomme kestävää hyvinvointia.

ISS:n toiminnalla on merkittäviä taloudellisia, inhimillisiä ja ympäristöllisiä vaikutuksia. Toiminnan eri piirteet, vaikutukset sekä sidosryhmien näkemykset ja odotukset huomioidaan niin tavoitteiden asetannassa kuin päivittäisen toiminnan ja viestinnän suunnittelussa ja toteutuksessa.

1.9.1 Olennaisuusanalyysi

ISS kartoittaa ja päivittää kolmivuotisella syklillä toimintansa vaikutuksia ja keskeisiä vastuullisuusteemoja sisäisen työskentelyn sekä sidosryhmätutkimuksen avulla. Viimeisin kartoitus tehtiin syksyllä 2018. Prosessi oli osa ISS:n toiminnan kehittämistä sekä siirtymistä GRI:n G4-pohjaisesta yritysvastuuraportoinnista GRI Standardien käyttöön.

Sidosryhmätutkimuksessa pyydettiin niin sisäisten kuin ulkoisten sidosryhmien näkemyksiä ISS:n toiminnasta, vastuullisuudesta sekä tärkeimmistä kehityskohteista. Ulkoisia sidosryhmiä olivat asiakkaat, sopimustoimittajat sekä erilaiset järjestöt.

Sidosryhmätutkimuksen keskeisiä tuloksia käytiin läpi ISS:n sisäisessä työpajassa, johon osallistui edustajia ISS:n eri yksiköistä. Lisäksi teemoja ja painopisteitä työstettiin sisäisissä palavereissa.

Sidosryhmätutkimuksen ja sisäisen työskentelyn tuloksena hahmottui kuusi eri osa-aluetta, jotka ovat ISS:n vastuullisen toiminnan toteutumisen kannalta keskeisiä. Näitä ovat:

• Asiakkaiden yritysvastuutavoitteiden tukeminen
• Eettinen ja läpinäkyvä liiketoiminta, vastuullinen toimintatapa
• Henkilöstöstä huolehtiminen
• Ilmastonmuutoksen hillintä ja ympäristövastuullisuus
• Kokonaisvaltainen hyvinvointi
• Yhteiskunnallinen vaikuttavuus

Olennaiset vastuullisuusteemat ovat johtoryhmän hyväksymät sekä ISS-konsernin linjan mukaiset.

Vastuullisuuslupaus

Jotta vastuullisuus toteutuisi näiden painopistealueiden mukaisesti kaikkien ISS:n keskeisten sidosryhmien keskuudessa, ISS antaa vastuullisuuslupauksen: Luomme kestävää hyvinvointia. Tämä tarkoittaa seuraavaa:

Asiakkaille

Tuemme vastuullisuustavoitteitanne huolehtimalla työntekijöidenne ja ympäristön hyvinvoinnista. Lue lisää luvusta Asiakkaat.

Henkilöstölle

Tarjoamme vakaan ja turvallisen työpaikan, joka mahdollistaa jatkuvan oppimisen ja kehittymisen. Lue lisää luvusta Henkilöstö.

Ympäristölle

Viemme kiinteistöjä kohti hiilineutraaliutta yhdessä asiakkaidemme kanssa. Lue lisää luvusta Ympäristö.

Yhteiskunnalle

Tuemme yhteiskunnan hyvinvointia tarjoamalla työpaikkoja, maksamalla veroja, estämällä korruptiota ja tekemällä kestäviä hankintoja. Lue lisää luvusta Yhteiskunta.

Näiden lupausten konkreettiset tavoitteet ja mittarit löytyvät päivitetystä vastuullisuusohjelmasta.

1.9.2 YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden tukeminen

ISS on valinnut YK:n universaalin kestävän kehityksen tavoitteista ne, joiden toteutumista se voi merkittävimmin edistää.

YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelman, Agenda 2030:n, tavoitteena on lisätä ihmisten hyvinvointia, poistaa äärimmäinen köyhyys, turvata maapallon kantokyky ja ympäristömme tulevaisuus sekä mahdollistaa kestävä ja rauhanomainen globaali kehitys. Niin koko ISS-konsernilla kansainvälisesti kuin ISS Palveluilla Suomessa on merkittävä rooli näiden tavoitteiden saavuttamisessa ja kestävän huomisen rakentamisessa. Lisäksi kestävän kehityksen vaatimat ratkaisut tarjoavat ISS:n kaltaiselle yritykselle liiketoimintamahdollisuuksia.

YK:n 17 universaalin kehityksen tavoitteen joukosta on valittu seitsemän tavoitetta, joita ISS Suomi erityisesti sitoutuu edistämään toiminnassaan. Tavoitteista on valittu ne, joiden toteutumista ISS voi merkittävimmin edistää. Tavoitteet ovat yhteneväiset koko ISS-konsernin kanssa. Alla on esitetty nämä tavoitteet ja piirteet, jotka ISS:n toiminnassa tukevat kyseisen tavoitteen saavuttamista.

Vastuullisuusohjelman toteutumista arvioidaan säännöllisesti.

ISS:n vastuullisuusohjelma kokoaa päivitetyt vastuullisuuslupauksemme ja -tavoitteemme sekä keskeiset keinot niiden saavuttamiseksi. Lisäksi ohjelmassa määritellään keskeiset mittarit toiminnan ja tavoitteiden edistymisen seuraamiseksi. Ohjelman toteutumista arvioidaan säännöllisesti.