3.0 Tarjoamme vakaan ja turvallisen työpaikan, joka mahdollistaa jatkuvan oppimisen ja kehittymisen

Kuin kotiin olisi tullut. Siltä Jussi Ruhtilasta tuntui, kun hän vuoden alussa palasi ISS:lle. Kaksi vuotta aiemmin hän oli jättänyt työnsä opiskellakseen hammashoitajaksi. Nyt hän työskentelee jälleen koordinaattorina Valmetin Rautpohjan tehtaalla Jyväskylässä, ISS:n monipalvelukohteessa.

– Olin ollut 10 vuotta Valmetilla esimiehenä, kun totesin, että on aika hypätä takavasemmalle ja toteuttaa muita unelmia. Veri veti opiskelemaan jotain uutta, Jussi kertoo.

Jussi ei ole Rautpohjan ainoa paluumuuttaja. Tero Häkkinen lähti vajaat kaksi vuotta sitten etsimään koulutustaan vastaavaa työtä, Marjo-Riitta Ohvo taas muutti kaksi vuotta sitten toiselle paikkakunnalle lähemmäs läheisiään. Tänä syksynä molemmat aloittivat uudelleen Valmetin asiakkuudessa, tällä kertaa monipalveluohjaajina.

Marjo-Riitta vastaa muun muassa siivouspalveluiden uusien työntekijöiden opastamisesta, palkoista ja laskutuksesta sekä työvaatteista. Tero puolestaan katsoo ympäristöpalveluiden, teknisten töiden ja kiinteistöhuollon perään. Jussi vastaa pääasiassa muuttopalveluista, kuten tilojen kalustuksesta ja sisustuksesta. Jussi on kolmikosta myös pitkäaikaisin ISS:läinen.

– Aloitin kesätöissä vuonna 2005 vasta pojankloppina. Siivosin teollisuuskohteita. Opiskelin restonomiksi ammattikorkeassa ja ajattelin, että tämä on hyvä työ myös koulun ohella. Suoritinkin täällä harjoittelut ja opinnäytetyön ja toimin valmistumisen jälkeen ohjaajana ja esimiehenä, Jussi kertoo.

Marjo-Riitta ja Tero päätyivät ISS:lle ystävän kautta. Kun Tero valmistui vuonna 2014 kone- ja tuotantotekniikan insinööriksi, ei koulutusta vastaavia töitä tahtonut löytyä.

– ISS:llä Valmet-asiakkuudessa työskennellyt ystäväni oli lähdössä pestistään ja suositteli sekä ISS:ää että tätä asiakaskohdetta, Tero kertoo.

Marjo-Riitta aloitti Rautpohjassa seitsemän vuotta sitten monipalvelun keikkatyöläisenä opintojen ohella. Valmistumisen jälkeen hänestä tuli tiiminvetäjä ja lopulta esimies. ISS:lle hän palasi jo vuoden poissaolon jälkeen, kun käynnissä oleviin merkonomin opintoihin kuuluva harjoittelupaikka löytyi Rautpohjasta. Jussia ja Teroa puolestaan kysyttiin takaisin, eikä kumpikaan voinut kieltäytyä. Jussi oli valmistunut hammashoitajaksi, mutta Valmetin työkohteen keskeinen sijainti ja työyhteisön hyvä maine puhuivat puolestaan.

Tero lisää, että tuttuun kohteeseen oli helppo palata, kun työtehtävät ja odotukset tiesi ennalta. Jussikin tietää aiempaa tarkemmin, mistä hän työssään pitää. Omasta toiveestaan hänen roolinsa vaihtui esimiehestä työntekijäksi.

Toiseen alaan, opiskelijaelämään ja uusiin työyhteisöihin tutustuminen toi kolmikolle perspektiiviä ja sai arvostamaan ISS:ää työnantajana. Jussi ja Marjo-Riitta ehtivät työskennellä välissä myös kilpailijalla ja huomasivat, että ISS:ää leimaavat vastuullisuus ja ammattiylpeys.

– Ohjelmat toimivat, koulutukset suoritetaan ajoissa, työterveystarkastuksista pidetään huoli ja välineet ovat kunnossa. Epäkohtiin puututaan, mutta myös positiiviset asiat huomioidaan ja työntekijöitä kiitetään, kun on aihetta. Eikä hyvä työilmapiiri ole itsestäänselvyys. Sen olen huomannut muualla käytyäni, Marjo-Riitta luettelee.

Jussi oppi arvostamaan erityisesti nykyistä työnkuvaansa, jossa ei tarvitse jäädä paikalleen. Kun hän oli aikansa istunut koulunpenkillä ja hammashoitajan satulatuolilla, hänelle valkeni, että hän kaipasi fyysistä työtä.

– ISS on varma työpaikka, jossa on itsestä kiinni, kuinka pitkälle haluaa edetä, Jussi sanoo.

– Jussi päätyi esimieheksi koulutuksensa pohjalta, minä taas olen oppinut kaiken kentällä. On siis mahdollista edetä ja laajentaa omaa osaamistaan, kollegoiden ja omien esimiesten tuella, Marjo-Riitta lisää. Kuin kotiin olisi tullut. Siltä Jussi Ruhtilasta tuntui, kun hän vuoden alussa palasi ISS:lle. Kaksi vuotta aiemmin hän oli jättänyt työnsä opiskellakseen hammashoitajaksi. Nyt hän työskentelee jälleen koordinaattorina Valmetin Rautpohjan tehtaalla Jyväskylässä, ISS:n monipalvelukohteessa.

– Olin ollut 10 vuotta Valmetilla esimiehenä, kun totesin, että on aika hypätä takavasemmalle ja toteuttaa muita unelmia. Veri veti opiskelemaan jotain uutta, Jussi kertoo.

Jussi ei ole Rautpohjan ainoa paluumuuttaja. Tero Häkkinen lähti vajaat kaksi vuotta sitten etsimään koulutustaan vastaavaa työtä, Marjo-Riitta Ohvo taas muutti kaksi vuotta sitten toiselle paikkakunnalle lähemmäs läheisiään. Tänä syksynä molemmat aloittivat uudelleen Valmetin asiakkuudessa, tällä kertaa monipalveluohjaajina.

Marjo-Riitta vastaa muun muassa siivouspalveluiden uusien työntekijöiden opastamisesta, palkoista ja laskutuksesta sekä työvaatteista. Tero puolestaan katsoo ympäristöpalveluiden, teknisten töiden ja kiinteistöhuollon perään. Jussi vastaa pääasiassa muuttopalveluista, kuten tilojen kalustuksesta ja sisustuksesta. Jussi on kolmikosta myös pitkäaikaisin ISS:läinen.

– Aloitin kesätöissä vuonna 2005 vasta pojankloppina. Siivosin teollisuuskohteita. Opiskelin restonomiksi ammattikorkeassa ja ajattelin, että tämä on hyvä työ myös koulun ohella. Suoritinkin täällä harjoittelut ja opinnäytetyön ja toimin valmistumisen jälkeen ohjaajana ja esimiehenä, Jussi kertoo.

Marjo-Riitta ja Tero päätyivät ISS:lle ystävän kautta. Kun Tero valmistui vuonna 2014 kone- ja tuotantotekniikan insinööriksi, ei koulutusta vastaavia töitä tahtonut löytyä.

– ISS:llä Valmet-asiakkuudessa työskennellyt ystäväni oli lähdössä pestistään ja suositteli sekä ISS:ää että tätä asiakaskohdetta, Tero kertoo.

Marjo-Riitta aloitti Rautpohjassa seitsemän vuotta sitten monipalvelun keikkatyöläisenä opintojen ohella. Valmistumisen jälkeen hänestä tuli tiiminvetäjä ja lopulta esimies. ISS:lle hän palasi jo vuoden poissaolon jälkeen, kun käynnissä oleviin merkonomin opintoihin kuuluva harjoittelupaikka löytyi Rautpohjasta. Jussia ja Teroa puolestaan kysyttiin takaisin, eikä kumpikaan voinut kieltäytyä. Jussi oli valmistunut hammashoitajaksi, mutta Valmetin työkohteen keskeinen sijainti ja työyhteisön hyvä maine puhuivat puolestaan.

Tero lisää, että tuttuun kohteeseen oli helppo palata, kun työtehtävät ja odotukset tiesi ennalta. Jussikin tietää aiempaa tarkemmin, mistä hän työssään pitää. Omasta toiveestaan hänen roolinsa vaihtui esimiehestä työntekijäksi.

Toiseen alaan, opiskelijaelämään ja uusiin työyhteisöihin tutustuminen toi kolmikolle perspektiiviä ja sai arvostamaan ISS:ää työnantajana. Jussi ja Marjo-Riitta ehtivät työskennellä välissä myös kilpailijalla ja huomasivat, että ISS:ää leimaavat vastuullisuus ja ammattiylpeys.

– Ohjelmat toimivat, koulutukset suoritetaan ajoissa, työterveystarkastuksista pidetään huoli ja välineet ovat kunnossa. Epäkohtiin puututaan, mutta myös positiiviset asiat huomioidaan ja työntekijöitä kiitetään, kun on aihetta. Eikä hyvä työilmapiiri ole itsestäänselvyys. Sen olen huomannut muualla käytyäni, Marjo-Riitta luettelee.

Jussi oppi arvostamaan erityisesti nykyistä työnkuvaansa, jossa ei tarvitse jäädä paikalleen. Kun hän oli aikansa istunut koulunpenkillä ja hammashoitajan satulatuolilla, hänelle valkeni, että hän kaipasi fyysistä työtä.

– ISS on varma työpaikka, jossa on itsestä kiinni, kuinka pitkälle haluaa edetä, Jussi sanoo.

– Jussi päätyi esimieheksi koulutuksensa pohjalta, minä taas olen oppinut kaiken kentällä. On siis mahdollista edetä ja laajentaa omaa osaamistaan, kollegoiden ja omien esimiesten tuella, Marjo-Riitta lisää.

Tilapäiset työjärjestelyt, kuten mukautettu työ, osa-aikatyö ja tilapäiset muutokset työnkuvassa, ovat osa yritysten kuntouttavien toimenpiteiden valikoimaa. Mehiläisen ISS:n työterveyden vastuulääkäri Jarkko Mäkelä ja LähiTapiolan kuntoutusasiantuntija Essi Manner toteavat, että oikea-aikainen töihin paluu tilapäisten työjärjestelyjen turvin nopeuttaa kuntoutumista.

Tilapäisten työjärjestelyjen hyödyntämistä hidastavat osalla aloista kankeat työsopimukset ja toisaalta lääkärinlausunnot, jotka korostavat jäljellä olevan toimintakyvyn sijaan työkykyrajoitteita. ISS:llä tilapäiset työjärjestelyt ovat olleet aktiivisesti käytössä vuodesta 2018 asti.

– On vanhanaikaista olla kokonaan pois töistä, pitkällä sairauslomalla. On sekä yksilön että yhteisön etu, että työntekijä palaa töihin tilapäisten työjärjestelyjen kautta nopeasti, Essi Manner toteaa.

– Yhteiset toimintatavat tilapäisten työjärjestelyjen toteuttamiseksi usein puuttuvat, ja asia koetaan hankalaksi. Yhteiskunnassa on pitkään ollut sellainen käsitys, että henkilö on 100 % työkykyinen tai sitten hän on työkyvytön. Jos asiaa tarkastellaan ihan yleisellä tasolla, harva meistä työssä käyvistä ihmisitä on koskaan 100-prosenttisesti työkykyinen, ISS:n työhyvinvointijohtaja Sari Vainikkala pohtii.

Tilapäisiin työjärjestelyihin lukeutuu esimerkiksi muokattu työ, joka voi sisältää oman työnkuvan tehtäviä ja sellaisia tehtäviä toisista työnkuvista, joihin riittää osaamista.

– Tilapäiset työjärjestelyt ovat matalan kynnyksen ratkaisu työssä jatkamiseen. Usein työntekijän ei tarvitse hakea erilaisia tukia, mahdollinen sairausloma työstä on lyhyt ja kuntoutuminen alkaa heti, Jarkko Mäkelä muotoilee.

Pitkälle sairauslomalle jääminen ei ole kenenkään etu, sillä pitkän poissaolon takia työkyky voi heiketä ja kynnys töihin palaamiseen kasvaa.

– Mitä pidempi poissaolo on, sitä enemmän riskit, kuten syrjäytymisen riski, kasvavat. Terveyttä ei kuitenkaan koskaan saa vaarantaa, Manner linjaa.

LähiTapiolan lääketieteellinen johtaja Ari Kaukiainen korostaa, että työkyvyn ylläpitäminen on tilapäisten työjärjestelyjen ytimessä.

– Työkykyriskien varhaisen tunnistamisen avulla voimme estää riskien pitkittymistä ja sairauslomia. Tapaamme ISS:n kanssa säännöllisesti ja mietimme, millaisten tukitoimien kautta voimme tukea työntekijöitä ja heidän työkykyään, Kaukiainen toteaa.

– Tilapäisten työjärjestelyjen onnistumisen edellytys on toimiva yhteistyö, tahtotila ja aito halu tarkastella jäljellä olevaa työkykyä pelkän sairauspoissaolon sijaan. On tärkeää, että työyhteisön kaikki jäsenet tietävät tilapäisistä työjärjestelyistä, ja että työterveyshuolto on mukana keskusteluissa henkilöstön edustajien ja esimiesten lisäksi, Vainikkala sanoo.

Lääkärin tekemä työkykyrajoitteen arvio määrittää, mitä työntekijä ei voi töissä tehdä. Rajoite ei kuitenkaan suoraan sanele, ovatko tilapäiset työjärjestelyt mahdollisia. Se jää työntekijän ja esimiehen välisen keskustelun varaan. Jos esimies löytää työkykyrajoitteen puitteissa muita tehtäviä työntekijälle, voidaan sopia tilapäisestä työjärjestelystä.

– On tärkeää puhua jäljellä olevasta työkyvystä ja tavasta etsiä tuottavaa työtä. Se on kustannustehokasta yrityksen ja yhteiskunnan kannalta, mutta se on myös monessa mielessä kuntouttavaa sekä mielekästä sairastuneen kannalta, Vainikkala toteaa.

Kaukiainen kiittelee Kelan uudistettua sähköistä lääkärin B-lausuntoa, joka voi parhaimmillaan helpottaa tilapäisten työjärjestelyjen mahdollisuuden arviointia.

– B-lausunto kuvaa paremmin ihmisen toimintakykyä, ja sitä voidaan hyödyntää nyt myös työtapaturmien yhteydessä. Toivottavasti lausunnon käyttö yleistyy nopeasti.

Tuki- ja liikuntaelinoireisiin ei useinkaan löydy apua lääkkeistä, vaan liikkeestä. ISS:llä päätettiinkin tähän tietoon nojaten luoda yhdessä työterveyshuoltokumppani Mehiläisen kanssa toimintamalli, jossa tuki- ja liikuntaoireinen työntekijä ohjataan ensisijaisesti työfysioterapeutille. Tarkoituksena on tavoittaa apua tarvitsevat entistä varhaisemmassa vaiheessa ja vähentää tuki- ja liikuntaoireista johtuvia sairauspoissaoloja.

– Valtaosa ISS:läisistä tekee aktiivista ja fyysisesti raskasta työtä. Työn luonteen takia tuki- ja liikuntaelinoireet ovat meillä suurin sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyden syy. Meille on tärkeää pitää huolta työntekijöistämme, työhyvinvointipäällikkö Minna Kulju sanoo.

Pilotilla halutaan lisätä ISS:läisten tietoisuutta siitä, miten omaa tuki- ja liikuntaelimistön hyvinvointia voi ylläpitää ja millaisia mahdollisuuksia työpaikka jo nyt tähän tarjoaa.

ISS:llä on jo vuosia ollut käytössä muun muassa Hyvissä voimissa -työhyvinvointiohjelma, ja työntekijöille tarjotaan ergonomiavalmennusta ja työfysioterapeutin palveluita. Kaikkien ISS:läisten käytössä on myös online-treenipalvelu.

Mehiläisen ISS:n vastuutyöfysioterapeutti Aulikki Luukinen kertoo, että pilotti tehostaa työterveyshoitajan ja työterveysfysioterapeutin yhteistyötä.

– Olemme seuloneet sairauspoissaoloja entistä tarkemmin ja lähteneet aktiivisemmin ottamaan yhteyttä tuki- ja liikuntaelinoireiden vuoksi työterveydessä asioineisiin.

Työfysioterapeutti voi vielä tarvittaessa ohjata asiakkaan ISS:n omalle hyvinvointivalmentajalle, joka neuvoo esimerkiksi oikeanlaisen liikuntaohjelman tekemisessä. Moniammatillisessa työterveystiimissä jokaisen tiimin jäsenen merkitys on nyt entistä selkeämpi ja yhteistyö pelaa sujuvammin.

Pilotissa on mukana seitsemän paikkakuntaa. Jo tässä vaiheessa on huomattu, että uusi malli on oikean suuntainen ja laajennettavissa koko ISS:n työterveyshuollon kattavaksi toimintamalliksi.

– Yksi tavoitteemme on lisätä työfysioterapeutin kontaktien määrää, ja luvut ovat jo nyt paljon korkeampia aikaisempaan verrattuna. Ihmiset ovat olleet positiivisesti yllättyneitä, kun työfysioterapeutti soittaa ja kysyy, miten menee, Kulju kertoo.

Pilotin myötä työterveyshuolto on ollut entistä enemmän yhteydessä työpaikoille ja pohtinut esimiesten kanssa, miten työkykyä ja työntekijöiden jaksamista voidaan edistää.

– Esimerkiksi tilapäisten työjärjestelyjen suosittelu on lisääntynyt selkeästi. Se kertoo siitä, että työpaikoilla mietitään ihan aidosti, miten työkykyä voidaan parhaiten tukea, Luukkinen kertoo.

5 vinkkiä tuki- ja liikuntaelimistön hyvinvoinnin ylläpitoon

1. Käy työpäivän sisältö läpi päivän alussa ja pohdi, miten voit tehdä työt ergonomisesti ja turvallisesti. Suunnittele työt mahdollisuuksien mukaan vaihteleviksi ja monipuolisiksi.
2. Tauota työtä ja tee työn lomassa palauttavia liikkeitä. Käytä kehoasi työpäivän aikana monipuolisesti ja hyödynnä sekä vasenta että oikeaa puolta kehostasi.
3. Liiku terveyskunnon kannalta monipuolisesti ja säännöllisesti myös vapaa-ajalla.
4. Muista nukkua riittävästi. Aikuinen tarvitsee unta 7–8 tuntia yössä, jotta elimistö palautuu kunnolla.
5. Muista syödä terveellisesti ja monipuolisesti.

Oman työhyvinvoinnin sankari -pilotissa etsittiin keinoja pitkäaikaisen työhyvinvoinnin rakentamiseen ja omien voimavarojen hyödyntämiseen. Pilotin suunnittelusta ja toteutuksesta vastasi ISS:n työhyvinvointiorganisaatio yhdessä Mehiläisen työterveyshuollon kanssa.

– Tavoitteemme oli saada suunta päivittäisestä töistä ”selviämisestä” pitkän tähtäimen hyvinvointiin. Ryhmään kannustettiin hakemaan mukaan matalalla kynnyksellä ja osallistujille annettiin keinoja oman työhyvinvoinnin johtamiseen ja jaksamisen parantamiseen. On kaikkien etu, että henkilöstömme voi hyvin, henkilöstöjohtaja Sari Suono-Rasehorn sanoo.

Pienryhmässä toteutettu pilotti suunnattiin pääkaupunkiseudulla työskenteleville esimiehille ja asiantuntijoille. Tulokset olivat niin hyvät, että seuraava valmennus käynnistyy lomien jälkeen.

Pilottiryhmän osallistujiin kuuluivat johdon assistentti Nina Leskinen, palveluesimies Tuuli Seger ja työturvallisuuspäällikkö Jari Nousiainen.

– Jo ensimmäisessä tapaamisessa ymmärsin, että en ole ainoa, joka kokee kiirettä ja riittämättömyyden tunnetta työssä. Jo sen ymmärtäminen oli voimaannuttavaa, Seger kertoo.

– Meillä oli erittäin hyvä ryhmä, jossa käytiin avointa keskustelua ensitapaamisesta lähtien. Pilotin jälkeen olemme pitäneet yhtä ja jatkaneet keskustelua yhteisessä viestittelyryhmässä, 24 vuotta ISS:llä työskennellyt Nousiainen kertoo.

Pilotti sisälsi viisi pienryhmätapaamista, joiden lisäksi osallistujille annettiin itseopiskelutehtäviä oman työhyvinvoinnin edistämiseksi.

– Ymmärsin, että arjen paineet löytyivät omista ajatuksista. Oivalluksen ansiosta ymmärsin myös, että voin tehdä asioille jotain ja vaikuttaa omaan työhyvinvointiini, Leskinen kertoo.

– Meillä jokaisella on elämässä kuormitustekijöitä, esimerkiksi ruuhkavuodet tai terveyshaasteet. Samalla meillä on erilaisia voimavaroja, kuten tukea tarjoavat ihmissuhteet tai positiivinen asenne. Stressinhallinnan kannalta tärkeintä on näiden balanssi, Mehiläisen työterveyspsykologi Miia Dietrich toteaa.

Pilotissa keskityttiin kuormitustekijöiden sijaan voimavaroihin, joiden avulla oma työkyky ja työhyvinvointi pysyy yllä.

–On voimaannuttavaa ymmärtää omat voimavarat ja kuinka niitä voi hyödyntää. Siitä syntyy pystyvyyden kokemus, jonka myötä oma fokus on mahdollista siirtää päivittäisestä selviämisestä pitkän tähtäimen hyvinvointiin, Dietrich pohtii.

Leskinen, Nousiainen ja Seger hakivat pilottiin kaikki hieman eri syistä, mutta jokainen kiittelee saaneensa hakemansa ja enemmänkin.

– Hain pilottiin koska kaipasin lisää jämäkkyyttä itseni johtamiseen ja halusin sillä tavalla kehittää itseäni. Pilotin ansiosta opin omat arvoni ja osaan erottaa työminän arkiminästä paremmin, Seger kertoo.

– Pilotti on auttanut minua järjestämään töitä omien arvojeni mukaan. Sain tästä rohkeutta ottaa haltuun oma ajankäyttöni, Nousiainen toteaa.

– Opin priorisoimaan töitä ja löysin itselleni sopivia rentoutumisen keinoja harjoitusten ja vertaistuen avulla. Ymmärsin esimerkiksi, että voin hyödyntää työmatkat palautumiseen, jos kuljen ne bussilla oman auton sijaan, Leskinen sanoo.

ISS:n Head of Wellbeing Sari Vainikkala toivoo, että ISS:n työyhteisössä opittaisiin puhumaan jaksamisesta ja mielen asioista rohkeammin.

– Meillä on käytössä paljon erilaisia mahdollisuuksia tukea henkilöstöä näissäkin asioissa. Olemme rakentaneet toimivan mielen polun ISS:n työntekijöille, jotta jokaiselle löytyisi tukea mahdollisimman varhaisessa vaiheessa eikä kukaan yksin.

Me ISS:llä rakennamme systemaattisesti ennakoivaa kulttuuria, jossa turvallisuus on tapamme tehdä työtä. Nolla tapaturmaa -foorumin myöntämä tasoluokitus on saavutettu merkkinä sitoutumisesta ja tuloksellisesta työstä kohti nollan tapaturman tavoitetta.

Tasoluokitusta myönnettäessä tarkastellaan muun muassa työpaikan työtapaturmataajuutta (LTIF eli Lost-Time Injury Frequency), tapaturmien vakavuutta sekä tapaturmapoissaolojen määrää. Nämä luvut ovat parantuneet merkittävästi ISS:llä.

Tasoluokituksen yleisiä kriteereitä ovat muun muassa turvallisuushavaintojen ilmoitusmenettely, järjestelmällinen tapaturmien tutkintaprosessi, se ettei työturvallisuuteen liittyvissä asioissa ole määrätty työsuojeluviranomaisten pakkokeinoja, eikä yrityksessä ole sattunut kuolemaan johtaneita työpaikkatapaturmia.

– Uskomme siihen, että turvallisuutta pitää johtaa systemaattisesti ja tapaturmattomuus pitää ansaita ennakoivilla teoilla joka päivä. Turvallisuutta ei haluta nähdä prioriteettina vaan arvona ja tapana tehdä työtä, sanoo ISS:n työturvallisuusjohtaja Vesa Suomalainen.

– Esimiehet ovat työturvallisuuden kehittämisen avainryhmä, ja heidän työnsä tukemiseen on tasoluokituksen saaneilla työpaikoilla satsattu paljon. Mitä useampi työpaikalta saadaan tekemään turvallisuushavaintoja, sitä enemmän turvallisuudesta tulee osa arkipäivää ja tapaturmien määrä lähtee laskuun, kertoo Nolla tapaturmaa -foorumin johtaja Tiina-Mari Monni.

Nolla tapaturmaa -foorumi on vuonna 2003 perustettu verkosto, jonka tarkoituksena on motivoida ja rohkaista työpaikkoja tavoittelemaan korkeaa turvallisuuden ja työhyvinvoinnin tasoa sekä jakaa parhaita käytäntöjä. Verkostoon kuuluu 440 työpaikkaa, joita yhdistää nolla-ajattelutapa. Nolla tapaturmaa -foorumin toimintaa organisoi Työterveyslaitos.

ISS:n Siivous- ja monipalvelu -liiketoimintayksikössä (CMS, Cleaning and multiservices) osaamisen kehittäminen läpäisee koko organisaation, työntekijät, esimiehet ja päälliköt. Tämän vuoden aikana osaamista on vahvistettu etenkin talousasioissa.

– Hyödynnämme talouden johtamisen kehittämisessä MyLearning-verkkokoulutuksia ja ennusteklinikoita, jotka vastaavat tiimien tunnistamiin tarkennettuihin kehittämistarpeisiin, liiketoimintayksikön johtaja Eeva-Riitta Tuominen kertoo.

Koulutuksissa panostetaan erityisesti osallistavuuteen. Toiveena on, että osallistujat jakavat tietoa ja sparraavat toisiaan.

– Haluamme, että osaamisen kehittäminen on mukavaa ja motivoivaa. Tavoitteena on nostaa osaamisen yleistasoa ja varmistaa vahvan talousjohtamisen osaaminen, Tuominen toteaa.

ISS:llä tehdään säännöllisesti sisäisiä asiakkuusauditointeja, joissa ISS:n asiantuntijat käyvät läpi asiakkuuden ja palvelun johtamisen osa-alueet. Auditoinnin kautta nousee kehitystarpeita, ja ne auttavat myös pohtimaan, miten voi kehittyä entistä paremmaksi ammattilaiseksi.

Talousosaamisen ohella myös muunlaista osaamista kehitetään ja päivitetään jatkuvasti. Tässä ISS:läisten tukena ovat erilaiset oppimispolut ja tutkintotavoitteiset koulutukset.

– Tarjoamme monipalveluita, joten esimerkiksi uusien moniosaajien kouluttaminen on meille tärkeää. Kun vaikkapa siivooja kouluttautuu aulapalvelun tehtäviin, hän saa itselleen uudenlaista, motivoivaa osaamista ja voi tarpeen vaatiessa auttaa aulassa työskentelevää tiimikaveriaan, aluepäällikkö Miia Hildén kertoo.

– Kartoitamme koulutushalukkuutta esimerkiksi kehityskeskustelujen yhteydessä. Pyrimme siihen, että tekijät pääsevät kasvuputken kautta kehittymään ammatillisesti. Taitojen kartuttaminen on tärkeää myös kohteiden erityispiirteiden ja palvelun kehittämisen kannalta, Hildén kertoo.

CMS-yksikön ammattilaisista tällä hetkellä 73 opiskelee tutkintoon tähtäävässä koulutuksessa.

– Asiakkailla on osaamiseen liittyviä vaatimuksia, ja heille tärkeää on tietysti ammattitaitoinen henkilökunta. Ammattitutkinnot vahvistavat osaamista ja ammatti-identiteettiä, ja niiden avulla voidaan entisestään kehittää palvelun laatua, Tuominen toteaa.

Perehdyttäminen ja MyLearning-verkkokoulutukset ovat osaamisen kehittämisen työkaluja, jotka ovat ISS:llä kaikkien saatavilla. Perehdyttämisen työhön tekee aina se henkilö, jolla on työstä paras osaaminen.

– Pääasiallisesti perehdytyksestä vastaa palveluohjaaja. Tieto siirtyy näin portaalta toiselle, ja ammattiylpeys kukoistaa osaamisen kertymisen ansiosta, palveluesimies Terhi Hautamäki kertoo.

Hautamäki aloitti uransa ISS:llä keikkatyöntekijänä. Sittemmin hän on suorittanut Amiedun oppisopimuksella siivousteknikon erityisammattitutkinnon ja työskentelee nyt palveluesimiehenä.

– Palveluesimiehenä haluan, että työntekijät voivat tehdä töitä turvallisesti ja että heillä on mahdollisuus oppia lisää. Arki on hankalaa, jos osaaminen ei riitä, Hautamäki kertoo.

– Haasteiden tarjoaminen on tärkeää osaamisen kertymisen myötä – niin pääsee testaamaan taitojaan ja sitoutuminen työhön kasvaa, Hildén lisää.

Uuden työntekijän perehdyttämisellä on monta tärkeää tavoitetta. On huolehdittava siitä, että työntekijä tietää alusta asti, mitä häneltä odotetaan ja että hän tuntee oikeutensa ja velvollisuutensa. Hyvällä perehdytyksellä vahvistetaan myös työntekijän sitoutumista ja tuetaan jokaisen mahdollisuutta menestyä omassa työssään.

– Haluamme olla vetovoimainen työpaikka kaikille ISS:läisille, alusta asti. Henkilöstö on strateginen prioriteettimme; maailman paras palvelu on maailman parhaiden ammattilaisten tuottamaa. Hyvin perehdytetyn työntekijän positiivinen kokemus näkyy myös loppuasiakkaalle hyvänä asiakaskokemuksena, sanoo henkilöstöjohtaja Sari Suono-Rasehorn.

Perehdytysuudistusta rakentanut Learning and Development Manager Katri Auvinen sanoo, että on tärkeää heti aluksi perehdyttää yrityksen yleiskuvan ja oman toimenkuvan lisäksi ihan käytännön asioita. Uusi verkkomuotoinen perehdytyskurssi tukee tätä.

– Kaikkien perehdytystoimenpiteiden myötä voimmekin yhdessä tukea uuden työntekijän kasvua uudeksi ISS:läiseksi, hän muistuttaa.

ISS:n perehdytystä on uudistettu digitaaliseen muotoon, ja perehdytysohjelmaan liittyvät verkkokurssit ovat jatkossa ISS:n omassa koulutusjärjestelmässä MyLearningiin. Samalla tukimateriaali esimiehelle uudistui tukemaan paremmin myös aivan uusia esimiehiämme.

– ISS:llä aloittaa koko ajan uusia työntekijöitä, ja kesätyöntekijöitäkin palkataan satoja. Uudistuksen tärkein tavoite onkin varmistaa kaikille tasalaatuinen perehdytys. Esimiehelle vapautuu myös aikaa tehtävä- ja kohdekohtaiseen perehdytykseen, kun työntekijä voi itse opiskella perusasiat digitaalisesti. Esimiehen rooli perehdytyksen sujumisessa ja vastuussa on kuitenkin edelleen tärkeä eikä poistu mihinkään, muistuttaa Katri Auvinen.

Kaikissa MyLearningin kursseissa on modulaarinen rakenne, eli kurssit voi suorittaa osissa. Tämä koskee alkuvaiheen perehdytyskurssia sekä henkilöstöjohtamisen ja asiakaspalvelun kursseja.

– Uusi työntekijä käy kurssit läpi sovitun aikataulun puitteissa esimerkiksi tiimin yhteisellä tabletilla, mikäli omaa tietokonetta ei ole. Kun kaikki on valmista, järjestelmästä lähtee esimiehelle viesti, sanoo Katri Auvinen.

Lisäksi MyLearning tarjoaa eri toimenkuville omia koulutuspolkuvaihtoehtoja. Kiinteistön ylläpidossa, siivouspalveluissa ja ravintolapalveluissa työskenteleville on omat koulutuspolkunsa. Myös tilapäisten työjärjestelyjen verkko-oppimiskokonaisuus on koottu koulutuspoluksi.

– Koulutuspolkujen tarkoituksena on auttaa työntekijöitä hahmottamaan itselle sopivat koulutukset oman roolin ja tehtävän mukaan. Myöhemmin rakennetaan koulutuspolut myös esimiestyölle ja palveluesimiehille, kertoo Katri Auvinen.

Kesällä 2002 Perttu Raitalalla oli takanaan ensimmäinen vuosi talotekniikan insinööriopintoja. Ahkera nuori mies päätti hakea ISS:lle kesäapulaiseksi ja päätyi huoltomiehen hommiin kauppakeskus Iso Omenaan. Perttu viihtyi työssä ja hommat sujuivat niin mallikkaasti, että työt huoltomiehenä jatkuivat seuraavanakin kesänä. Kun vuonna 2004 eteen tuli ensimmäinen oman alan työharjoittelu, oli ISS selvä valinta.

– Harjoittelussa pääsin oman alani tehtäviin sähköasentajaksi. Kuljin työmailla keikka-asentajan mukana ja opin paljon. Kesätyöt ja työharjoittelu toivat arvokasta kokemusta käytännön töistä.

Harjoittelun jälkeen Perttu jatkoi töitä ISS:llä opintojen ohella, ensin sähköhuoltoprojektien koordinaattorina ja sitten sähkötyön johtajana. Sittemmin hän on ehtinyt toimia muun muassa huoltopäällikkönä ja sähkö- ja tietoliikennetekniikan aluepäällikkönä. Onpa hänen vastuullaan ollut koko pääkaupunkiseudun sähkötekniikan yksikkökin.

– Arvostan mahdollisuutta kehittyä talon sisällä. Tehtävänkuva on muuttunut ja vastuu lisääntynyt juuri sopivissa kohdissa uraa. Silloin kun olen oppinut uusia asioita, olen saanut myös lisää haasteita. ISS:n johtamisjärjestelmän ansiosta kaikilla on täällä mahdollisuus edetä urallaan, jos kiinnostusta löytyy ja asenne on kohdillaan.

Vuonna 2017 Perttu siirtyi ensin asiakkuuspäälliköksi ja siitä nykyiseen pestiinsä asiakkuusjohtajaksi, jossa haastetta ja kehittymismahdollisuuksia riittää edelleen. Perttu toimii eri puolilla Suomea työskentelevien asiakkuuspäälliköiden esimiehenä ja edistää erilaisia projekteja yhteistyössä asiakkuuspäälliköiden kanssa. Työssään Perttu arvostaa erityisesti sen monipuolisuutta.

– Olen osallisena erilaisissa projekteissa, mutta silti minulla on oma, selkeä vastuualueeni. Päivät ovat todella vaihtelevia, saan olla monessa mukana ja antaa panokseni sinne, missä sitä eniten tarvitaan.

Perttu uskoo, että työssä riittää vielä mahdollisuuksia oppia ja kehittyä. Tänä vuonna hän valmistuu Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun Executive MBA -ohjelmasta, jossa on suorittanut työn ohessa johtajuusopintoja.

– Koulutusmahdollisuudet ovat isoja panostuksia työnantajalta. On hienoa, miten hyvin meillä pidetään henkilöstöstä huolta ja tarjotaan mahdollisuuksia kehittää omaa osaamista. Uskon, että se vaikuttaa sitoutumiseen ja siihen, että tehdään parempaa työtä.

Erityisesti Pertun saa kuitenkin viihtymään työssään hyvä työyhteisö.

– Meillä on aina ollut hyvä porukka. Olemme onnistuneet rakentamaan tänne sellaisen ilmapiirin, jossa on mahdollisuus viihtyä vaikka kuinka pitkään.

Pertun ura aikajanalla

2002 ja 2003: Huoltomies (kesätyö)

2004: Sähköasentaja

2005: Sähköhuoltoprojektien koordinaattori

2006: Sähkötyönjohtaja, sähköhuollot

2009: Huoltopäällikkö, sähköhuollot sekä sähkölaitteiston käytön johtajuudet

2010: Toimialapäällikkö, sähkötekniikka

2013: Aluepäällikkö, sähkö- ja tietoliikennetekniikka

2017: Asiakkuuspäällikkö, Kiinteistön ylläpidon avainasiakkuudet

2017: Asiakkuusjohtaja, Kiinteistön ylläpidon avainasiakkuudet

Keväällä lähiopetus vaihtui koko Suomessa pikavauhtia etäopiskeluun ja luennot videopuheluiksi. ISS:n ensimmäisessä insinööriohjelmassa opiskelevat kiinteistön ylläpidon ammattilaiset Jukka Kohvakka, Juha Hannula ja Jani Koivuranta kuuluvat harvinaiseen joukkoon, sillä he ovat suorittaneet työn ohella opintojaan etänä jo ennen poikkeustilannetta.

– Koronatilanne ei vaikuttanut opintoihimme käytännössä mitenkään. Muutamat lähipäivät ja fysiikan labrat jäivät pois, mutta olemme jumpanneet etäopiskelun kanssa jo pitkään, Jukka pohtii.

Jukka työskentelee kiinteistöhuollon palveluohjaajana Itä-Suomessa, Juha kohdevastaavana Helsingissä. Janin kohdevastaavan työpiste on Rovaniemellä, mutta vastuualue ulottuu Inarista Kuusamoon.

Kohdevastaavan tehtävässä vaaditaan usein insinööritason koulutusta, ja siksi tutkinto tietää tulevaisuuden kilpailutuksissa tärkeitä lisäpisteitä. Ennen kaikkea asiakkaita pystyy jatkossa palvelemaan entistä paremmin. Ja oma työmotivaatio kasvaa.

Jukka valmistui ammattikoulusta vuonna 2009 ja ajatteli ensin, että koulutie päättyi siihen. Kun opiskelu alkoi taas kiinnostaa, maksettavana olikin jo asuntolaina, ja opinnot jäivät.

– Kun mahdollisuus nyt ISS:llä tuli vastaan, siihen oli pakko tarttua. Olen ollut tyytyväinen, että lähdin mukaan.

Opiskelijoille on kertynyt jo rutkasti kokemusta työn ja opintojen yhdistämisestä, sillä insinööriohjelma käynnistyi syksyllä 2018. Jani sanoo, ettei missään vaiheessa odottanut, että opiskelu työn ohella olisi helppoa tai hoituisi ilman vaivannäköä.

– Siinä mielessä mikään ei ole yllättänyt. Tuntuu jopa, että olisi päässyt hivenen vähemmällä, kuin mitä alun perin ajattelin, Jani sanoo.

Kolmikko on pysynyt vauhdissa mukana säntillisyydellä.

– Tehtävät tehdään, kun tähän kouluun on lähdetty. Meitä on onneksi iso porukka, joka neuvoo ja auttaa eteenpäin. Muissa koulutuksissa ei ole välttämättä näin tiivistä ryhmää, joka auttaa vaikeissa paikoissa, Jukka sanoo.

Jatkossa opiskelijoilla on tiedossa entistä projektipainotteisempaa opiskelua, kun aineopinnot ovat takanapäin. Innovaatioprojektit ja lopputyöt aloitettiin jo kesällä, ja niiden aiheet liittyvät olennaisesti Jukan, Janin ja Juhan työhön ja asiakkuuksiin.

Jukka suunnittelee keskittyvänsä lopputyössä toimistorakennuskohteen uuteen jäähdytysratkaisuun. Jani tarttuu opiskelukaverin kanssa toimistokiinteistöjen olosuhteisiin. Myös Juhalla on kollegan kanssa kimppaprojekti peruskorjauksien takuuajasta ja sen hoidosta.

– Luvassa on isoja projekteja, joissa pitää laittaa paljon asiaa paperille. Minun tapauksessani asiakkaan asiantuntijat ovat innostuneesti mukana ja tarttuneet aiheeseen mielenkiinnolla, Jani kiittelee.

Etä- ja verkko-opinnot vaativat usein pitkää pinnaa. Hyvät laitteet ja toimiva nettiyhteys ovat tärkeitä, mutta yksin nekään eivät riitä. Tarvitaan toimivaa vuorovaikutusta opettajan ja opiskelijoiden välillä, samoin aimo annos keskittymiskykyä kotioloissa.

Insinööriohjelma on nelivuotinen, mutta jos hyvin käy, kolmikko valmistuu nopeimpien joukossa ensi keväänä. Se ei ollut aivan itsestäänselvyys vielä silloin, kun matematiikan luennolla väläytettiin ensimmäisen kerran integraaleja ja derivaattoja.

– Nyt on sellainen olo, että tästä mennään läpi. Ensi heinäkuussa tulee täyteen 40 vuotta, ja tavoite on heilutella silloin insinöörin papereita, Juha sanoo.

– Finaalissa oli kovatasoista porukkaa. En olisi arvannut, että päihitämme huippusiivoojamme ja -moniosaajamme, mutta toimivalla tiimityöllä tuntui tällä kertaa olevan suuri painoarvo, sanoo yksi voittajista, projektipäällikkö Kari Ritvanen.

Kari sekä kollegansa Petter Sjöholm ja Mauri Yliselä tekivät lähtemättömän vaikutuksen asiakkaaseen hoidettuaan yllättävän jäähdytysjärjestelmän muutostyön upeasti maaliin yhden viikonlopun aikana. Asiakkaan serveritilat olivat vaarassa ylikuumentua, mistä olisi seurannut mittavat taloudelliset vahingot.

– Perjantaina puoliltapäivin tuli tieto, että olisi tällainen tapaus hoidettavana. Paikan päällä illansuussa selvisi tilanteen vakavuus ja että meitä tarvitaankin koko viikonlopun ajaksi pelastamaan tilannetta, Mauri muistelee.

– Asiakkaan antaman palautteen perusteella meidän saavutuksemme näytti kolahtaneen positiivisesti, vaikka itsestä tuntuu, että tässä hoidetaan vain jokapäiväisiä tehtäviä. Tuona kyseisenä viikonloppuna asiakas tajusi tilanteen riskit ja vakavuuden, ja onnistumisemme teki vaikutuksen, Kari jatkaa.

Kyseinen asiakas on kolmikolle tuttu usean vuoden ajalta. Asiakkaan arvostus ammattilaisiamme kohtaan näkyi myös muutama vuosi sitten kilpailutustilanteessa. ISS haluttiin jatkossakin hoitamaan nimenomaan laitteiden ylläpitoa, vuosihuoltoja ja huoltopäivystystä tässä kohteessa.

– Olemme olleet rakentamassa tätä kohdetta, joten osaamme tunnistaa riskit ja ennakoida ajoissa mahdolliset vikatilanteet. Tiedän tarkkaan, missä mikäkin lämpöputki kulkee, sanoo Mauri, joka on työskennellyt samassa kohteessa pian neljä vuotta.

Kaikki kolme viihtyvät hyvin ISS:llä ja kiittävät sitä, miten työntekijöistä pidetään huolta.

– Esimerkiksi koulutuksia on todella hyvin tarjolla. Ohjelmointi- ja automaatiopuolella on kouluttauduttava säännöllisesti, oikeastaan aina kun käyttöön otetaan uusia järjestelmiä, Petter sanoo.

Kymmenen vuotta ISS:llä ollut Petter kiittelee myös sitä, miten työntekijöihin luotetaan.

– Saan aika vapaasti suunnitella työni, eikä kukaan kysele koko ajan perään, että onko homma nyt varmasti hoidettu. Pidän itse eniten vikakeikoista. Siitä saa todellista onnistumisen iloa, kun pääsee paikan päälle ratkaisemaan ongelman kuntoon ja saa asiakkaan tyytyväiseksi, Petter kertoo.

– Minulle työssä mukavinta on hyvä porukka, se motivoi kaikkein eniten. Ei ole mitään syytä katsoa muualle, sanoo Mauri, jolla on takana jo 7 vuotta ISS:läisenä.

Kari on ISS:llä jo toista kertaa. Oltuaan välillä muualla töissä hän sai entiseltä esimieheltään kutsun takaisin ISS:lle, kun projektiin haluttiin juuri tietynlaisia henkilöitä. Nyt kuulostaa, että Kari on unelmahommassa:

– Joka päivä on sopivasti erilainen, saa ratkoa mukavia haasteita, ja ympärillä on luotettavia loistokavereita. Ja asiakkaan eteen tehdään kaikki, mitä voidaan – oli kellonaika mikä tahansa.