2.0 Tuemme vastuullisuustavoitteitanne huolehtimalla työntekijöidenne ja ympäristön hyvinvoinnista

Kokonaispalveluratkaisumme on nimensä mukaisesti kokonaista palvelua. Huolehdimme niin kiinteistöjen kuin kaikkien sen käyttäjien – sinun, työntekijöidesi ja omien asiakkaidesi – hyvinvoinnista. Koronaviruspandemiavuonna 2020 panostimme tehostettuun siivoukseen ja turvallisista toimintatavoista viestimiseen kaikissa kohtaamispisteissä. Hyödynsimme globaalin organisaatiomme oppeja ja mukautimme esimerkiksi ravintoloidemme toimintaa tilanteen kehittymistä ennakoivasti.

Jaa luku

2.1 Kokonaisvaltaiset, räätälöidyt hyvinvointiratkaisut

Rakennamme palvelukokonaisuutemme aina asiakkaan tarpeiden mukaan, niin vuoden 2020 kaltaisessa poikkeustilanteessa kuin sitä edeltävässä ja sen jälkeisessä ajassa.

ISS:n strategian ja kilpailukyvyn ytimessä on hyvin johdettu ja jatkuvasti kehittyvä kokonaispalvelumme. Kokonaisuuden onnistumisessa asiakkaidemme liiketoiminnan ymmärtäminen on yhtä tärkeää kuin asiantuntijuus omissa palveluissamme. Vuonna 2020 yhteisen toiminta- ja elinympäristömme ymmärtäminen painottui erityisellä tavalla. Huolehdimme ennakoivalla ja aktiivisella sisäisellä viestinnällä ja ohjeistuksella omien työntekijöidemme suojauksesta koronaviruspandemian aikana ja kevään poikkeustilanteen jälkeen tuimme esimerkillämme ja aktiivisella viestinnällämme asiakkaidemme turvallista työpaikoille paluuta.

Rakennamme palvelukokonaisuutemme aina asiakkaan tarpeiden mukaan, niin vuoden 2020 kaltaisessa poikkeustilanteessa kuin sitä edeltävässä ja sen jälkeisessä ajassa. Jollekin asiakkaalle tärkeintä on oman toiminnan häiriöttömyys, toisille taas parhaiden osaajien houkutteleminen, kolmas haluaa rakentaa brändiään ja ymmärtää palvelun olevan olennainen osa sitä. ISS:n kannalta keskeistä on, että ymmärrämme asiakkaan liiketoiminnan ja toimintaympäristön ja luomme tämän ymmärryksen pohjalta ratkaisun, joka on asiakkaalle helposti hallittavissa ja joka luo lisäarvoa paitsi asiakkaalle itselleen, myös tämän asiakkaille, työntekijöille ja yhteistyökumppaneille. Kokonaispalveluratkaisussamme asiakkuustiimimme tekee töitä joustavasti yli palvelurajojen, mikä tuo asiakkaalle myös kustannustehokkuutta.

Kokonaispalvelumme koostuu nimensä mukaisesti eri palveluistamme. Usein asiakkuus alkaa jostakin palvelusta ja laajenee molemminpuolisen luottamuksen kasvaessa. Kokonaispalvelun kehittämisen perusta onkin yksittäispalveluidemme erinomaisuuden jatkuva kehittäminen.

Kokonaisvaltaisilla palveluillamme tuemme monia YK:n kestävän kehityksen tavoitteita, esimerkiksi vastuullista kuluttamista: minimoimme asiakaskohteissamme ruokahävikkiä, edistämme kemikaalivapaata siivousta sekä vähennämme ja kierrätämme jätteitä. Parantamalla kiinteistöjen energiatehokkuutta toteutamme päivittäisiä ilmastotekoja. Vastuullisuuslupauksemme mukaisesti luomme kestävää hyvinvointia kiinteistöjen lisäksi niiden käyttäjille: kehitämme palvelupolkua niin, että asiakkaamme, heidän työntekijänsä ja asiakkaiden asiakkaat saavat jokaisessa kohtaamispisteessämme hyvää palvelua – ja hyvän mielen.

Mikonkatu 7 – viiden tähden sijainti, seitsemän tähden palvelua

ISS nostaa Ilmarisen uudistaman ja luotsaaman arvokiinteistön palvelut uudelle tasolle. Toiminnan keskiössä on ravintola, josta tulee kohtauspaikka sekä kiinteistön käyttäjille että Helsingin ydinkeskustassa liikkuville.

Ilmarisen omistaman kiinteistön peruskorjaus ja laajennus tuo Mikonkadun ja Yliopistonkadun kulmaan lähes 6 000 neliömetriä näyttävää pääkonttoritasoista toimistotilaa sekä 2 000 neliömetriä liiketiloja. Vuonna 1910 valmistunut kuusikerroksinen rakennus uudistuu nyt avoimemmaksi ja ilmeeltään hienostuneemmaksi arvokiinteistöksi.

Tilat otetaan käyttöön syyskuussa 2021. Keskeisen sijainnin ja laadukkaiden puitteiden lisäksi talossa pääsee nauttimaan poikkeuksellisen laajasta palvelukirjosta. Ravintolan, aulapalveluiden ja neuvottelutilojen lisäksi vuokralaisille on tarjolla muun muassa siivous-, pesula-, turvallisuus- ja sihteeripalveluita, puhelinvaihteet, postitus ja pakettien vastaanotto, viherkasvien hoito ja tilamuutosprojektit. Talon palveluista huolehtii ISS.

– Arki on sekä talon omistajille että vuokralaisille helpompaa ja sujuvampaa, kun yksi taho vastaa kaikista kiinteistön palveluista, sanoo ISS:n myyntijohtaja Kimmo Kaunisvaara.

Kaunisvaaran ja Ilmarisen vuokrauspäällikkö Ville Laurilan yhteistyö sai alkunsa ravintolasta.

– ISS on Suomessa yksi suurimpia ravintolapalveluiden toimittajia, vaikka kaikki eivät sitä vielä tiedäkään. Menimme ensin tutustumaan ravintoloihimme, ja sen perusteella aloimme keskustella yhteistyömahdollisuuksista Mikonkatu 7:ssa, jota Ilmarinen kehittää uudenlaiseksi seitsemän tähden kokonaisuudeksi, Kaunisvaara kertoo.

Molemmat osapuolet olivat yhtä mieltä siitä, että hyvän palvelun pitää olla osa kiinteistön DNA:ta ja että sen sydämeen tarvitaan ravintola, joka on avoin kaikille alueella liikkuville.

– Arkisin ravintolasta saa laadukasta, paikan päällä tehtyä ruokaa lounassetelihinnalla. Lisäksi lounaalle tulee deli-salaattitarjontaa ja a la carte -mahdollisuus. Ravintola on auki myös iltaisin ja viikonloppuisin, suunnittelee Laurila.

ISS hoitaa keittiön kilpailuttamisen Ilmarisen puolesta, ja myös ravintolasali sekä nykyaikainen kokouskeskus suunnitellaan yhdessä.

Mikonkatu 7 haluaa erottua edukseen palvelullaan, ja hyvän palvelukokemuksen tekevät ennen kaikkea ihmiset. Ilmarinen ja ISS ovat jo suunnitelleet yhdessä asiakkaan palvelupolkua – miten kiinteistöön saavutaan, missä ihmiset ja asiakaspalvelijat kohtaavat ja miten palvelun vaiheet etenevät.

– Viihtyisä ja laadukas vaikutelma muodostuu heti sisään tultaessa, ja siinä ihmisten osuus on vähintään yhtä tärkeä kuin tilan. Hyväkäytöksinen, kielitaitoinen ja ystävällinen asiakaspalvelija luo oikean ensivaikutelman, jota fyysinen olemus osaltaan täydentää, Laurila kuvaa palvelupolun alkupäätä.

Tiloillakin on merkitystä. Laurila muistuttaa, että vaikka Helsingin ydinkeskustassa on paljon liike- ja toimistotilaa, sinne ei ole aikoihin rakennettu uusia vaihtoehtoja, jossa olisi kattavasti huomioitu nykyajan toimistokäyttäjän vaatimukset.

– Helsingin ytimessä kaikki talot on tehty alun perin jotain ihan muuta käyttötarkoitusta kuin modernia toimistotyötä varten. Siksi meillä on suuret odotukset sekä Mikonkatu 7:n kiinteistöä että palvelukokonaisuutta kohtaan.

2.1.1 Hankinta palveluna

Kilpailutusprosessimme on läpinäkyvä, jäljitettävä ja tehokas.

Hankinta vaatii erityisosaamista, kuten mikä tahansa erityisala. ISS:llä hankinta on keskitetty yksikölle, jonka kaikki ammattilaiset on koulutettu ISS Procurement Academyssa.

ISS:llä on kansainvälisten sopimusten kautta suuret volyymit useille epäsuorille toimittajille: hankintamme Suomessa olivat 168 miljoonaa euroa vuonna 2020, ja meillä on yli 1 000 sopimustoimittajaa, joiden kanssa innovoimme hyvässä yhteistyössä myös tulevaisuuden ratkaisuja. Näitä hyötyjä voimme tarjota myös asiakkaillemme ja kilpailuttaa asiakkaidemme puolesta heidän projektejaan. Olemme keskittäneet hankintoja muun muassa työsuojainten sekä siivousvälineiden ja -aineiden osalta muutamalle kansainväliselle toimittajalle. Keskittämisen ansiosta onnistuimme saamaan nopeasti asianmukaisia työsuojaimia henkilökunnallemme koronaviruspandemian alkaessa. Pandemian aikana onnistuimme auttamaan myös asiakkaitamme esimerkiksi käsihuuhteiden hankinnassa.

Kilpailutusprosessimme on läpinäkyvä, jäljitettävä ja tehokas. Hyödynnämme sähköisiä järjestelmiä koko prosessissa aina kilpailutuksesta tilaukseen saakka. Kaikkien toimittajien tulee sitoutua yritysvastuudokumentteihimme ja hyväksyä ne jo tarjousvaiheessa.

Tätä prosessia hyödyntämällä asiakkaamme saavat tarjouksille yhtenevän käsittelytavan ja varmuuden siitä, että alihankkija täyttää kaikki lakisääteiset velvoitteet eikä syyllisty korruptioon. Samalla vältetään hajautettu hankinta, jossa kulutuksen seuranta ja hallinta on usein hankalaa.

Vastuullisella, läpinäkyvällä hankintaprosessillamme edistämme YK:n kestävän kehityksen tavoitetta noudattaa oikeudenmukaisuutta ja hyvää hallintoa (16).

2.2 Innovaatiot

Usein kehitystyötä tehdään yhdessä asiakkaan ja ulkoisten kumppanien kanssa.

Toimintamme kehittämisessä keskeistä on luoda sekä asiakkaidemme että ISS:läisten arkea parantavia toimintamalleja. Service Excellence -yksikkömme kehittää palvelutuotteitamme järjestelmällisesti ja vie yhdessä liiketoimintayksiköidemme kanssa uusia toimintatapoja osaksi palvelutiimiemme päivittäistä työtä. Jaamme parhaita käytäntöjä paitsi ISS Suomessa eri asiakkuuksien ja alueiden kesken, myös globaalisti eri ISS-maiden kesken. Usein kehitystyötä tehdään yhdessä asiakkaan ja ulkoisten kumppanien kanssa. Tärkeintä on, että innovaatio palvelee asiakastamme ja parantaa hänen kokemustaan.

Vuoden 2020 aikana olemme lukuisilla innovaatioilla

uudistaneet ISS:n palveluprosesseja
tehostaneet ISS:n resurssienhallintaa
kehittäneet uusia maksamisen tapoja asiointia helpottamaan
ottaneet käyttöön laatua parantavia ratkaisuja
lisänneet toiminnan läpinäkyvyyttä nopean ja helppokäyttöisen raportoinnin avulla
kehittäneet uusia viestinnän kanavia
tuoneet digitaalisia työntekijöitä auttamaan esimiehiä ja tukipalveluita arjen askareissa

Esimerkiksi maittava lounas henkilöstöravintolassa on mittavan – osin digitaalisenkin – innovaatiokehän tulosta lähtien menun, reseptiikan ja hankinnan suunnittelusta, tuotannon täysin digitalisoituun omavalvontaan, asiakastyytyväisyyden mittaamiseen ja ruokahävikin seurantaan, josta saatavan datan pohjalta tulevia ruokalistoja, reseptiikkaa ja hankintoja jälleen hienosäädetään, muun muassa yhä paremman lounaskokemuksen toteuttamiseksi ja ruokahävikin edelleen pienentämiseksi. Kaiken tämän perustana on tehokas sisäinen ja ulkoinen viestintä, joka ISS Ravintolapalveluissa toteutetaan digitaalisella Insite-viestintäalustalla ja vastikään uudistetuilla ravintolakohtaisilla nettisivuilla.

Ohjelmistorobotti StarttISS raivaa aikaa ihmisille

Yhä useampi ISS:n esimies tekee töitä ohjelmistorobottien kanssa. StarttISS varmistaa, että tuoreella työntekijällä on oikeat työvälineet ja käyttöoikeudet valmiina. Samalla se vapauttaa esimiesten aikaa rutiineista esimies- ja asiakastyöhön.

ISS:n riveihin liittyy uusia osaajia lähes joka päivä. Kun uunituore työntekijä aloittaa talossa, esimies huolehtii hänelle juuri oikeanlaisen aloituspaketin henkilökortteineen, käyttöoikeuksineen ja laitteineen. Aloituspakettien tilaus onkin saattanut lohkaista esimiesten työpäivästä aimo annoksen aikaa.

Vaan ei lohkaise enää. Kevään aikana ISS:n palvelukseen on astunut StarttISS-ohjelmistorobotti, jonka tehtävä on auttaa uuden työntekijän palkkaamiseen liittyvän aloituspaketin tilaamisessa. Idea robottiin tuli esimiehiltä sekä heitä tukevilta yksiköiltä. Esimiehet saivat myös osallistua robotin kehitystyöhön.

– Kehitysprojektin aikana nousi esiin tiettyjä aloituspaketin tilaamiseen liittyviä arkisia haasteita. Joskus esimerkiksi esimies on perjantaina muistanut uuden työntekijän aloittavan maanantaina, eikä kaikkea tarpeellista ole vielä tilattu. Tai sitten esimies ei ole löytänyt kaikkia tilauksessa tarvittavia lomakkeita. StarttISS on kehitetty ratkaisuksi muun muassa näihin käytännön tilanteisiin, kuvailee Johanna Tanskanen ISS:n Digital Excellence -yksiköstä.

Niin StarttISS kuin muutkin ohjelmistorobotit työskentelevät tietokoneen ruudulla tai sen taustajärjestelmissä. StarttISS huomaa, kun esimies on palkkaamassa uuden työntekijän. Silloin se lähettää esimiehelle sähköpostin: ”Hei, huomasin, että palkkasit Matti Meikäläisen uuteen työsuhteeseen. Tässä linkki, mene tähän portaaliin ja valitse sieltä Matille sopiva aloituspaketti.”

Kun esimies on valinnut sopivan paketin, StarttISS tekee paketin mukaiset tilaukset esimerkiksi IT-välineportaalista. Se myös pyytää järjestelmien pääkäyttäjiä avaamaan uudelle työntekijälle hänen työnkuvansa mukaiset käyttöoikeudet.

– ISS:llä on kymmenittäin erilaisia työtehtäviä, ja robotille on määritelty erilaiset aloituspaketit eri tehtäville. Esimiehille jää enemmän aikaa varsinaiseen esimies- ja asiakastyöhön. Ja auttaa robotti myös IT-järjestelmien pääkäyttäjiä; nyt he saavat esimerkiksi kaikki käyttöoikeuksien avaamisiin tarvittavat tiedot kerralla.

Tanskanen korostaa, että StarttISS helpottaa myös tuoreen työntekijän elämää. On mukava tulla uuteen työpaikkaan, kun kaikki tarvittavat laitteet ja oikeudet ovat jo valmiiksi kunnossa.

Johanna Tanskanen toimii projektipäällikkönä ohjelmistorobotiikan alueella.

– Työhön kuuluu paljon muutakin kuin teknologiaa. Projektin alkuvaiheessa halutaan usein muotoilla liiketoimintaprosessia käyttäjäystävällisempään suuntaan. Tätä teemme yhdessä liiketoimintayksiköiden kanssa. Esimerkiksi StarttISS-projektissa pidimme useita työpajoja esimiehille. Sen jälkeen etsimme prosessista tietyn palasen, jonka voi antaa ohjelmistorobotin tehtäväksi. Lopuksi piirrämme ohjelmistorobotille työnkulun ja valvomme, kun kumppani koodaa robotin.

Lähitulevaisuudessa StarttISS saa rinnalleen kollegoja. VaihtISS auttaa esimiestä tilanteissa, joissa työntekijä vaihtaa työtehtävää tai yksikköä ISS:n sisällä. Se yksinkertaistaa käyttöoikeuksien hallinnointia sekä liittymien ja työvälineiden siirtoa uusille kustannuspaikoille. StoppISS puolestaan sujuvoittaa esimerkiksi liittymien ja käyttöoikeuksien sulkemista.

ISS:n henkilöstöjohtaja Sari Suono-Rasehorn kannustaa esimiehiä kertomaan tarpeistaan ja antamaan palautetta myös jatkossa.

– Uusien ohjelmistorobottien ja digitaalisten ratkaisujen käyttöönotto tukee suoraan niitä asioita, joita ISS:n strategiseen suunnitelmaan on kirjattu. Yksi ISS:n viidestä strategisesta painopisteestä on ihmiset. Kun siirrämme tietyt rutiinit roboteille, pystymme keskittämään huomion paremmin ihmisiin – asiakkaisiin sekä työntekijöihin, Suono-Rasehorn korostaa.

2.3 Digitaalisuus

Keräämämme datan avulla kykenemme ymmärtämään paremmin kiinteistöä ja sen olosuhteita.

Digitalisaatio on muotoillut palveluliiketoiminnan ja kiinteistöpalvelualan monimuotoisuutta nopealla tahdilla. Varsinkin vuosi 2020 on osoittanut reagoinnin tärkeyden ja nostanut kyvykkyyden palveluliiketoiminnan kohdentamiseen reaaliaikaiseen tarpeeseen perustuen aivan uudelle tasolle. Suurena globaalina toimijana haluamme kantaa vastuumme ja olla etujoukoissa kehittämässä tapoja ja toimintamalleja, joilla mahdollistamme sujuvan työskentelyn niin asiakasrajapinnassa työskenteleville palveluammattilaisillemme kuin tukiyksiköillemme ja liiketoimintajohdolle. Sujuvampi työskentely näkyy asiakkaalle yhä parempana palveluna. Näitä tukeakseen ISS onkin kehittänyt 2020 loppuvuoden aikana mm. kiinteistöjen loppukäyttäjille suunnatun mobiiliapplikaation, joka tullaan julkaisemaan alkuvuodesta 2021.

ISS:n vahvuudet digitalisaatiossa liittyvät asiakkaan arjen, loppukäyttäjän toiveiden ja palvelutiimimme työskentelyn kokonaisvaltaiseen ymmärrykseen. Tämä tieto yhdistettynä digitaalisten työkalujen luomiin mahdollisuuksiin auttaa meitä ymmärtämään, miten palvelujen tuotanto tulevaisuudessa rakennetaan tukemaan kaikkia kohderyhmiä. Haluamme kaikkien, myös ympäristön, voivan hyötyä digitalisaatiosta.

Kiinteistöpalvelualalla digitaaliset kaksoset ja datan monimuotoinen käyttö ovat jo tulleet osaksi arkea. ISS:llä on käytössään rakennuksen digitaalisten mittauspisteiden yhdistämisen alusta, joka mahdollistaa ISS:lle muun muassa kiinteistöautomatiikkadatan, IoT-datan, kävijämäärien ja asiakastyytyväisyysdatan yhdistämisen yhdeksi suureksi kokonaisuudeksi. Keräämämme datan avulla kykenemme ymmärtämään paremmin kiinteistöä ja sen olosuhteita. Lisäämällä datan keruuseen tekoälyn tuottamaa analyysia palveluntuottajalle ja kiinteistön omistajalle avautuu ennennäkemätön mahdollisuus tehdä ennakoivia toimenpiteitä aina teknisistä huolloista kävijämääräperusteisten palveluiden tuottamiseen. Tavoitteena on tehdä optimointia niin kiinteistön olosuhteiden, tilojen käytön, käyttäjien hyvinvoinnin, rakennuksen energiatehokkuuden kuin kiinteistöautomaatiolaitteiden elinkaaren osalta. Digitalisaation hyödyntäminen kiinteistöpalveluissa on siten myös ilmastoteko.

Tekoälystä tulee merkittävä työkalu koko kiinteistöpalvelualan toiminnassa, sillä se muuttaa olennaisesti toimintatapojamme. Lähivuosina tuotamme asiakkaillemme maailman parasta palvelua, joka perustuu valtavaan datamäärään, jota yhdistelemme ja tulkitsemme eri tavoin. Tekoälyn rikastamalla datalla voimme ennakoida asiakkaidemme tarpeita entistä paremmin ja tuottaa oikean määrän oikeita palveluja oikeaan aikaan. Datan tulkinnan lisäksi tekoälylle syntyy kiinteistöissä uusia käyttökohteita. Näitä ovat esimerkiksi puheen ja tekstin tunnistaminen sekä kuvan ja videon tulkinta ja analysointi tarkistus- ja raportointitarpeiden automatisoimiseksi.

Uusi Aromi helpottaa keittiön arkea ja ruokahävikin vähentämistä

Tuotannonohjausjärjestelmä Aromin ansiosta ISS:n ravintoloiden esimiehet voivat keskittyä olennaiseen: makoisaan ruokaan. Pian käyttöön saadaan Aromin uusi versio, joka tekee ruokalistasuunnittelusta ja ruokahävikin vähentämisestä entistä helpompaa.

Aromi on ohjannut ISS-ravintoloiden keittiöiden työtä jo vuodesta 2011. Kyseessä on suunnittelutyökalu, jonka avulla rakennetaan ruokalistat ja ohjataan tuotantoa keittiöissä. Vuoden 2021 aikana ISS:n lähes sadassa ravintolassa otetaan käyttöön Aromin uusi versio.

– Viideltä pilottikohteelta saadun palautteen perusteella käyttökokemus vaikuttaa todella selkeältä. Etenkin ruokalistan suunnittelu on jatkossa entistäkin helpompaa, Aromin käyttöönoton parissa työskentelevä ISS:n projektityöntekijä Justus Blomberg sanoo.

Ruokalistan suunnittelu alkaa syklin valinnasta. Tavallisesti ruokalistat noudattavat neljän tai kuuden viikon sykliä. Ravintoloiden esimiehet vievät Aromiin reseptit ja kiinnittävät ne ruokalistalle.

Listalle lisätään ne ateriat, joita ravintolassa tarjoillaan, lounaan lisäksi esimerkiksi aamiainen ja päivällinen. Kun pohja on valmis, voi kullekin päivälle latoa reseptit.

– Käyttäjät voivat eritellä, mitä lounaaseen kuuluu. Onko energialisäkettä, kasvislisäkettä, salaattia, leipä- tai juomapöytää, lounaalle kasvisvaihtoehtoa, salaattilounasta tai keittolounasta, Blomberg listaa.

Vaikka Aromia käyttävät pääasiassa ravintolapäälliköt, siellä asuvaa tietoa hyödyntävät myös kokit. Järjestelmästä voi tulostaa reseptejä, ja uudessa versiossa reseptit saa näkyviin suoraan tabletille, jos kokilla on sellainen käytössään. Siten kokki voi tarkastella reseptiä ja tuotettavia ruokamääriä suoraan ruudulta.

– Uudessa versiossa järjestelmään viedyistä tuotteista saadaan myös kattavat allergeeni- ja ravintoainetiedot, Blomberg sanoo.

– Uusi toiminnallisuus ja samalla yksi isoimmista muutoksista on myös hankinta. Nyt kaikki tuotteet löytyvät Aromista ja tilaukset tehdään suoraan järjestelmässä.

Aromi luo ruokalistan perusteella automaattisesti tilauspohjat. Oletusannoskokojen ja ennakoidun asiakasmäärän perusteella järjestelmä arvioi esimiehen puolesta raaka-aineiden määrät. Esimiehen työ helpottuu ja aikaa säästyy.

Uusi Aromi otetaan käyttöön kaikissa ISS:n toimipaikoissa vuoden 2021 aikana. Hyvät ideat saadaan kiertoon, ja ravintolat voivat hyödyntää kaikkia järjestelmässä olevia reseptejä. Jos yksi ravintola lisää uuden reseptin, muut voivat testata samaa.

– Uusi versio on kätevä, sillä se automatisoi tuotantoprosessia. Kun ruokalistat kerran suunnittelee hyvin, aikaa jää itse tekemiseen ja palvelun tuottamiseen. Aromin reseptiikka on myös taatusti testattua ja toimivaa, eikä jokaisen toimipaikan tarvitse välttämättä itse kokeilla kaikkea, Blomberg sanoo.

Tuotannonohjausjärjestelmä edistää ravintolapalveluiden vastuullisuutta, sillä sen avulla kyetään ennakoimaan ruokahävikkiä ja estämään sen syntyä. Aromiin kirjataan tuotannosta ja asiakkaiden lautasilta tuleva hävikki. Kun samaa reseptiä käytetään uudelleen, järjestelmä näyttää viimeksi syntyneen hävikin määrän.

– Aromi auttaa siis korjaamaan tuotantomäärää. Reseptit on suunniteltu tietylle annoskoolle, ja kun niitä noudatetaan, ylituotantoa ei pitäisi syntyä, Blomberg kertoo.

Blomberg lisää, että kehitteillä on ominaisuus, joka kertoo jokaisen tuotteen hiilijalanjäljen. Tällöin myös asiakkaalle voidaan kertoa hänen syömänsä annoksen ja ruoan ilmastovaikutuksista.

2.4 Vastuullisia palveluja asiakkaille

ISS:n 8 000 ammattilaista vaikuttavat päivittäin työllään niin ympäristöön kuin ihmisten hyvinvointiin ja terveyteen.

Kiinteistöjen käytönaikaisella ylläpidolla voidaan tehdä merkittäviä ilmastotekoja, sillä Suomessa käytetystä energiasta yli kolmannes kuluu kiinteistöihin ja rakennettuun ympäristöön. Noin 76 prosenttia rakennetun ympäristön päästöistä syntyy kiinteistöjen käytönaikaisesta energiankulutuksesta. Rakennettu ympäristö onkin yksi merkittävimmistä hiilidioksidipäästöjen tuottajista, mikä korostaa sen tärkeyttä ja mahdollisuuksia ilmastonmuutoksen hillitsemisessä.

ISS:n 8 000 ammattilaista vaikuttavat päivittäin työllään niin ympäristöön kuin ihmisten hyvinvointiin ja terveyteen. Koska kiinteistöt muodostavat noin kolmanneksen Suomen energiankulutuksesta ja kasvihuonekaasupäästöistä, ovat toimenpiteet olemassa olevan kiinteistökannan ympäristövaikutusten minimoimiseksi välttämättömiä.

Vuoden 2020 aikana toteutimme palveluidemme hiilijalanjälkilaskennan, jonka pohjalta asetimme oman ilmastotavoitteen olla hiilineutraali vuonna 2035 ja laadimme hiilitiekartan sekä toimenpideohjelmat tavoitteemme saavuttamiseksi. Hiilijalanjälkilaskenta perustuu GHG Protocol Corporate Accounting and Reporting Standardiin, ja laskenta toteutettiin yhdessä Clonet Oy:n asiantuntijoiden kanssa. Toteuttamalla siivous-, ravintola- ja kiinteistön ylläpitopalveluita CO₂-päästöjä vähentäen, materiaalitehokkaasti, luonnon monimuotoisuutta ylläpitäen ja kiertotaloutta rakentaen tuemme myös asiakkaidemme hiilineutraaliustavoitteita. Ammattitaitoisesti toteuttamamme palveluratkaisut vaikuttavat lisäksi positiivisesti rakennusten elinkaareen, sisäilman laatuun ja kiinteistövarallisuuden ylläpitoon.

Palvelut tarpeiden mukaan, myös poikkeusaikana

Kun 90 prosenttia Outotecin työntekijöistä siirtyi keväällä etätöihin, ISS skaalasi palveluitaan ketterästi niin, että ne vastaavat tilanteen vaatimiin tarpeisiin.

Outotecin ja ISS:n yli kymmenen vuotta kestänyt yhteistyö on edennyt pisteeseen, etteivät Outotecin kiinteistöjohtaja Erkko Malinen ja ISS:n asiakkuusjohtaja Anssi Kuosmanen juuri enää pidä virallisia palavereja. He tapaavat mieluummin rennosti kahvikupin äärellä Outotecin Espoon toimipisteessä, jossa Kuosmanen tekee usein myös itse töitä.

Poikkeustilanteesta huolimatta päivittäinen yhteydenpito on jatkunut lähes normaalisti. Palveluita on mukautettu Outotecin tarpeisiin, ja muuttuviin tilanteisiin ollaan valmiita reagoimaan nopeallakin aikataululla.

– ISS:n palveluiden mukauttaminen poikkeustilaan tapahtui kiitettävän ketterästi, Malinen toteaa.

Outotecin ja ISS:n yhteistyö sai alkunsa vuonna 2010, mutta jo ennen sitä Outotec osti ISS:n palveluita Outokummun kampuksen kautta. Yhteistyö on laajentunut, ja nykyisin ISS tuottaa palveluja Lappeenrannan, Espoon ja Outokummun toimipisteille. Palveluihin kuuluvat aulapalvelut, siivous, kunnossapito ja tilamuutospalvelut, joita Malinen ja Kuosmanen nimittävät handyman-palveluiksi.

Uusimpia palvelulisäyksiä ovat energianhallinta ja Espoon toimipisteen ravintolapalvelut.

– Toteutimme yhteistyössä tilamuutosremontin, ja ravintola aukesi 2020. Ravintola on näkyvä osa asiakaskokemusta ja siellä ansaitaan paikka asiakkaan arjessa joka päivä, lounas kerrallaan, Kuosmanen kertoo.

– Se on myös se maistuva osa asiakaskokemusta. Toimipiste sijaitsee Isoa Omenaa vastapäätä, joten sijainti on ravintolalle haastava. Palaute on kuitenkin ollut poikkeuksetta hyvää ja Happy or Not -tutkimuksen tulokset ovat huippuluokkaa, Malinen lisää.

Kun siirtyminen poikkeustilaan tuli ajankohtaiseksi, ravintolassa reagoitiin heti ja varmistettiin ruokahuollon pysyvyys. Ensin siirryttiin buffetista annosruokailuun ja tehostettiin kontaktin välttämistä. Kun lähes 90 prosenttia toimipisteen työntekijöistä siirtyi etätoimistolle, ISS:n ravintolapäällikkö Osku Toivanen kehitti jumISSa-palvelun, jonka avulla Outotecin työntekijät voivat tilata lounaat kotiovelle.

– Meille oli suuri yllätys, kuinka hyvin etätyön tekeminen järjestyi niin isolle osalle työntekijöitä. Olemme lainanneet työntekijöille työtuoleja ja näyttöjä, jotta työ kotitoimistolla sujuisi ergonomisesti. Kotiin tilattavat lounaat edesauttavat nekin työn arjen sujumista, Malinen toteaa.

Lisäksi siivousta on tehostettu ja vastaavasti aulapalveluita hoidetaan pienemmällä miehityksellä. Koska läsnä olevien työntekijöiden määrä on radikaalisti pienempi kuin normaalioloissa, on osa työtiloista suljettu kokonaan.

– Olemme poistaneet käytöstä 60 prosenttia tiloista, minkä ansiosta kiinteistön energiankulutus on huomattavasti pienempi, Malinen kertoo.

– Olemme myös järjestelleet töitä uusiksi ja hoitaneet nyt hommia, jotka usein tehdään myöhemmin kesällä, esimerkiksi ikkunanpesu. Vaikka kiinteistön käyttöaste on laskenut, tulee kiinteistöhuollon tehtävät silti hoitaa ja tilat pitää siisteinä ja turvallisina, Kuosmanen kertoo.

Maliselle mahdollisuus skaalata palvelukokonaisuutta muuttuvien tarpeiden mukaan on ollut poikkeustilanteessa erityisen tärkeää. Kun poikkeustila poistuu, on aika tarkastella jälleen palvelukokonaisuutta ja miettiä sen hetkisiä tarpeita.

2.4.1 Kiinteistön ylläpitopalveluilla kohti kiinteistöjen hiilineutraaliutta

Kiinteistöjen energiatehokkuus ja olosuhteiden hallinta ovat keskeisessä asemassa asiakkaille räätälöitävissä palvelukokonaisuuksissa. Palveluratkaisujen tulokset näkyvät konkreettisesti asiakkaan energian- ja vedenkulutuksessa, päästöjen vähentymisenä sekä erilaisina kiertotalousratkaisuina.

Palveluratkaisuillamme vaikutamme noin 1 TWh:n suuruiseen energiankulutukseen ja sen aiheuttamiin CO₂-päästöihin. Ammattilaistemme suorittamilla toimenpiteillä voimme saavuttaa asiakaskohteissamme tyypillisesti noin kolmen prosentin energiansäästön talotekniikkaa optimoimalla ja 15–20 prosentin säästöt investoinneilla.

Sertifioidulla ISO 50001 -energianhallintajärjestelmällä osoitamme kykymme tarjota laaja-alaista asiantuntemusta asiakkaidemme kiinteistöjen energiatehokkuuden parantamiseksi. Hyödynnämme myös entistä enemmän digitaalisuutta ja älykkäitä ratkaisuja palveluissamme. Ratkaisuillamme pyrimme löytämään keinoja viedä kiinteistöjä kohti hiilineutraaliutta.

Kumppanuus, joka pitää yhteiskunnan pyörimässä

ISS on jo vuosikymmenen ajan huolehtinut koko yhteiskuntamme kannalta oleellisen toimijan, Erillisverkkojen, tilojen toimivuudesta. Edes poikkeustila ei tätä kumppanuutta hetkauta.

ISS Palveluiden ja Suomen Erillisverkkojen kymmenisen vuotta kestänyt yhteistyö kattaa noin 15 ”kolokohdetta” ympäri Suomen. Nämä kohteet ovat maan alla sijaitsevia suuria laitesuojakiinteistöjä, joiden tarkka sijainti on hyvästä syystä salainen. Erillisverkot on valtion omistama yhtiö, joka varmistaa yhteiskunnan kannalta kriittistä johtamista.

– Meillä on kymmenien tuhansien neliöiden edestä tila- ja konesaliliiketoimintaa.

Tiloja on aina Lapista Etelä-Suomeen, ja ne kätkevät sisäänsä niin valtionhallinnon kuin kaupallisten yritysten tietoliikenneyhteydet mahdollistavia laitteita ja järjestelmiä, Erillisverkkojen ylläpitotoiminnasta vastaava Esa Wörlin kertoo.

ISS:n tehtävänä on varmistaa näiden tärkeiden tilojen kiinteistöjärjestelmien häiriöttömyys. Yhteistyö kattaa koko talotekniikan ylläpidon ja viankorjauksen sekä taloteknisten laitteiden elinkaarihallintaan liittyviä investointeja. Asiakkuuspäällikkö Pasi Auvinen vastaa yhteistyössä operatiivisesta toiminnasta.

– Kyseessä on laaja kumppanuus; ISS tuottaa Erillisverkoille palveluita aina taloteknisistä huolloista kohteiden siivoukseen ja valvomopalveluista päivystykseen. Me tuotamme kohteisiin oikeastaan kaikki muut palvelut paitsi kehälukitukset ja vartioinnin, Auvinen luettelee.

– Näiden rinnalla olemme viimeisimpänä solmineet sopimuksen varavoimakoneiden koekäytöistä sekä konesaleihin liittyvistä asennuspalveluista, Wörlin kertoo.

Erillisverkkojen toimiala asettaa yhteistyölle tiukat vaatimukset. Kumppanuudessa ollaan tarkkoja siitä, että yhteiskunnan toimivuudelle tärkeät kohteet säilyvät turvassa ja niistä pidetään hyvää huolta. Tästä syystä jokaiselle asiakkuudessa työskentelevälle ISS:läiselle on tehty turvaselvitys ja heitä sitoo salassapitosopimus. Tiimi on sitoutunut ja kokee työnsä tärkeäksi.

– Tässä asiakkuudessa tiimiläisten vaihtuvuus on ollut hyvin pientä. Suurin osa työntekijöistä on työskennellyt samassa kohteessa useita vuosia, ja heille tämän työn tekeminen kunnolla on sydämen asia, Auvinen painottaa.

Erillisverkkojen kohteissa työskentelee suuri joukko ISS:läisiä, kuten tekniikan ammattilaisia ja laitospuolen erityisosaajia. Asiakkuuden hoidossa on vahvasti mukana myös ISS:n olosuhde- ja energianhallintakeskus.

– Olosuhde- ja energianhallintakeskuksen ympärivuorokautinen kiinteistövalvomo tarkkailee ja analysoi laitteiden toimintaa etänä. Keskus välittää mahdolliset hälytykset tarvittaessa kentälle, ja tarvittaessa päivystäjä saapuu tarkastamaan kohteen mihin kellonaikaan tahansa, Auvinen kertoo.

– Tarvitsemme vakaata ja ammattitaitoista kumppania ylläpitotoimintaan. Koska Erillisverkkojen tilojen läpi kulkeva tietoliikenne on kriittistä sekä viranomaisten että kansalaisten kannalta, toiminnan on oltava katkotonta. ISS:n 24/7-periaatteella toimivat valvonta- ja viankorjauspalvelut ovatkin meidän näkökulmastamme erittäin oleellisia, Wörlin sanoo.

Koronaviruksen aiheuttama poikkeustila on vaikuttanut Erillisverkkojen omaan toimintaan kohtalaisen vähän.

– Poikkeustilanteisiin varautuminen on osasyy olemassaoloomme, eikä tilanne siksi ole meitä pahemmin ravisuttanut. Laitetilamme on rakennettu kriisejä varten. Järjestelmämme on lähtökohtaisesti kahdennettu, eli esimerkiksi laitteiston vikaantuminen ei vielä haittaa toimintaa, Wörlin kertoo.

Yhteydenpitoon ISS:n ja Erillisverkkojen välille poikkeustila on kuitenkin tuonut uusia piirteitä.

– Nyt päivitämme varautumissuunnitelmaamme asiakkaalle aiempaa useammin, kerran viikossa. Suunnitelmassa kerromme muun muassa mahdolliset sairas- tai karanteenitapaukset. Aktiivisen raportoinnin ansiosta osaamme varautua muuttuviin tilanteisiin, Auvinen kertoo.

2.4.2 Kiinteistön energiankulutus hallintaan

Kiinteistön energiatehokkuuden ja sisäilmaolosuhteiden optimointi edellyttää ennakoivaa työtä ja jatkuvaa olosuhteiden hallintaa sekä reagoimista havaittuihin poikkeamiin. Ratkaisumme tähän on ISS:n kokonaispalveluratkaisu, joka perustuu asiakkaan prosessien ja taloteknisten laitteistojen kokonaisvaltaiseen hallintaan tiedolla johtamisen ja jatkuvan parantamisen keinoin. Palvelu muodostuu kiinteistönhoitajan päivittäisestä työstä asiakaskohteessa, ISS HUBin 24/7-etävalvonnasta sekä taloteknisten erikoisosaajien toteuttamasta kiinteistön ylläpitotyöstä. Palvelumme kulmakiven muodostaa aina kiinteistön olosuhteiden hallinta. Ottamalla kokonaisvaltaisen vastuun asiakkaan kiinteistön toimivuudesta, viihtyisyydestä ja energiatehokkuudesta vaikutamme myös kiinteistön hiilijalanjäljen pienentämiseen. Kiinteistön omistajat hyötyvät energiansäästön tuoman kustannussäästön lisäksi kiinteistön arvon säilymisestä.

Vuonna 2020 ISS HUBissa oli kiinni yli 1 000 rakennusta sekä yksittäisiä laitteita lähes 26 000 kappaletta. Valvomme näiden kohteiden automaatiojärjestelmien ja laitteiden toimivuutta 24/7 ja varmistamme näin optimaalisen lämmön, sähkön ja veden käytön. ISS HUBissa työskentelevät ISS:n ammattilaiset tekivät vuonna 2020 yli 23 000 havaintoa ja kehitysehdotusta liittyen kiinteistöjen taloteknisiin järjestelmiin ja laitteisiin.

ISS:n energiamanagerit johtavat asiakkaiden energia-asioiden hallintaa ja suunnittelevat tarvittavat toimenpiteet ja investoinnit energiatehokkuuden ja olosuhteiden parantamiseksi. Energiamanagerin tehtävät soveltuvat parhaiten isojen kiinteistöjen, suuren kiinteistömäärän tai maantieteellisesti hajallaan olevan kiinteistökannan systemaattiseen kehittämiseen.

Kiinteistön omistajalle hyödyt näkyvät energiakustannusten ja kiinteistön korjausvelan pienenemisenä. Kiinteistön käyttäjille palvelu konkretisoituu esimerkiksi miellyttävillä lämpö-, valaistus- ja sisäilmaolosuhteilla, mikä mahdollistaa toimivat ja tehokkaat olosuhteet niin työntekoon kuin muihinkin käyttötarkoituksiin.

Lue lisää ISS HUBista.

Tehokasta energianhallintaa kiinteistövalvonnan avulla

Kuopiossa pyöritetään ainutlaatuista yksikköä: olosuhde- ja energianhallintakeskusta, jonka yhteydessä toimii ympärivuorokautinen kiinteistövalvomo. Tällä toimintamallilla ISS Palvelut luo merkittäviä säästöjä niin ympäristölle kuin asiakkaan kukkarollekin.

Kuopiossa, kymmeniä metrejä maan alla, sijaitsee ISS Palveluiden olosuhde- ja energianhallintakeskus. Se on olennainen osa ISS:n energianhallintapalvelun kokonaisuutta, jossa kiinteistönhoitaja, keskuksen etävalvonta sekä talotekniikan ammattilaiset turvaavat asiakkaan kiinteistön ja sen olosuhteiden toimivuuden energiatehokkuutta optimoimalla. Olosuhde- ja energianhallintakeskuksessa työskentelee yhteensä 19 kiinteistöalan ammattilaista.

– Tiivistetysti sanottuna keskus valvoo ja tarvittaessa hallinnoi kohdekiinteistöjen energiankulutusta ja sisäilman olosuhteita. Nämä kaksi eivät ole toisiaan poissulkevia: hyvät sisäilman olosuhteet voidaan tuottaa energiatehokkaasti, ja tähän me pyrimme, palvelupäällikkö Antti Laitila sanoo.

Energianhallinnalla on kauaskantoiset vaikutukset – sen avulla voidaan säästää niin rahaa kuin ympäristöäkin.

– Energiatehokkuudella on suora yhteys ympäristövaikutuksiin. Mitä optimoidumpaa energiankulutus on, sitä vähemmän päästöjä toiminnasta syntyy. Kulutusta hallitsemalla voidaan siis toimia ympäristöystävällisemmin, mikä puolestaan on tärkeä arvo asiakkaillemme, summaa keskuksen toinen palvelupäällikkö Pekka Kääriäinen.

ISS hyödyntää ISO 50001 -sertifikaattia, joka on työkalu tehokkaaseen energianhallintaan ja sen johtamiseen. Toiminta on standardoitu sertifikaatin mukaisesti.

Olosuhde- ja energianhallintakeskuksen asiantuntijat tuntevat kohteidensa talotekniset järjestelmät kuin omat taskunsa. Kohteita on aina Pohjois-Suomesta pääkaupunkiseudulle asti, kiinteistöistä kokonaisten kaupunkien ulkovalaistuksiin. Työn ytimessä ovat etäkäyttöjärjestelmät ja kiinteistöjen rakennusautomaatio.

– Asiantuntijamme tekevät etäkäytön avulla havaintoja kohteiden järjestelmistä. Käytännössä he käyvät järjestelmien toiminnan säännöllisesti läpi tarkalla kammalla. Havaintonsa he raportoivat kentälle eli meidän vastapelurillemme, joka on kohdekiinteistön ylläpito-organisaatio. Siihen kuuluvat usein kohteen kiinteistönhoitaja ja esimies sekä tekniset palvelut, Laitila kertoo.

Energianhallinnan tarpeisiin vaikuttaa moni asia.

– Vuodenajan mukaan keskuksessa tarkkaillaan hieman eri asioita. Ääriolosuhteet ja esimerkiksi myrskyt vaikuttavat suoraan hälytysten ja tehtävien määrään, Kääriäinen toteaa.

Myös esimerkiksi yöajan seurannalla voi olla tärkeä merkitys energiankulutuksen tehostamiselle.

– Pääsääntöisesti kiinteistön oman automaatiojärjestelmän pitäisi huolehtia siitä, että yöllä ilmanvaihtoa ajetaan pienemmälle, valot sammuvat ja kulutus pienenee, Laitila kertoo.

Tammikuusta 2020 lähtien keskuksessa on toiminut energianhallinnan tiimin lisäksi kiinteistövalvomon tiimi. Liittämällä kiinteistövalvomon keskuksen yhteyteen ISS:llä on onnistuttu sujuvoittamaan yhteistyötä kiinteistönhoidon ja energianhallinnan toimintojen välillä.

– Tämä on ainutlaatuinen malli Suomen mittakaavassa ja harvinainen maailmallakin. Koska meillä kiinteistövalvomo- ja energianhallintatiimit toimivat samoissa tiloissa, pystymme rakennusautomaation etäkäytöllä analysoimaan hälytystä: tarvitaanko paikalle päivystäjä, voidaanko asian ratkaiseminen siirtää seuraavaan päivään vai voidaanko se ratkaista jopa etänä. Toimintamalli vähentää turhia paikan päälle hälytyksiä, Laitila selventää.

Välimatkat päivystäjän kohteiden välillä ovat usein pitkiä, ja tällöin on merkittävä etu siitä, että hälytyksiä voidaan analysoida etänä.

– Etäkäytöllä voi saavuttaa merkittävät säästöt: päivystyskäynnit vähenevät ja lasku pienenee, Kääriäinen tiivistää.

2.4.3 Puhtaasti parempi siivouspalvelu

Vuosi 2020 alkoi ISS:n siivouspalveluissa uuden, kemikaalivapaata siivousta tukevan tuotteen lanseeraamisella; otimme valikoimaamme Tersanon otsonoidun veden. Innovaation hyödyntäminen jäi kuitenkin alussa vähäiseksi, kun pääsimmekin kaikki huolehtimaan asiakkaidemme terveydestä ja turvallisuudesta kehittämällä menetelmiä koronasiivoukseen ja käsihygieniaan. Olemme kouluttaneet henkilöstöämme altistumisten hallintaan sekä kosketuskohtien oikeaoppiseen siivoukseen pandemiatilanteessa. Huolehtimalla oman henkilöstömme suojautumisesta ja menetelmien hallinnasta olemme voineet varmistaa pintojen puhtauden ja tilojen hygieenisyyden myös asiakaskohteissamme.

Vuoden aikana siivouskonseptimme täydentyi myös valokatalyysipinnoitteella sekä sisäilmasta bakteereja ja viruksia eliminoivilla ilmanpuhdistimilla. Onnistuimme siis hakemaan myös ympäristömyötäisiä vaihtoehtoja desinfiointiaineiden käytölle. Koronaviruksen leviämisen ehkäisy toi haasteen, josta selviytyminen osoitti organisaatiomme ketteryyden ja joustavuuden.

Kemikaalivapaa ylläpitosiivous on parasta ympäristön huomioimista

Kemikaalivapaa siivous on ollut nyt käytössämme muutaman vuoden. Se on yksi tärkeimmistä keinoista lisätä ympäristömyötäisyyttä siivouspalvelussa. Kemikaalivapaan siivouksen avulla pystymme vähentämään merkittävästi kemikaalien ja muovipakkausten käyttöä. Toteutamme palvelun ultrapuhtaan tai otsonoidun veden, siivouskoneiden ja mikrokuitutuotteiden avulla.

Kemikaalivapaa siivous soveltuu kaikkiin tiloihin ja kaikenlaisille pinnoille, erityisesti kaikkien kosketuskohtien ja tasopintojen siivoukseen. Otsonoidulla vedellä on todistetusti desinfioiva vaikutus, joten se soveltuu myös tehostettuun kosketuskohtien pyyhintään, jota on vuoden 2020 aikana toteutettu useassa asiakaskohteessamme.

Menetelmän hyödyt

Puhtaammat pinnat, yksinkertainen siivousprosessi, ei kemikaalikertymiä pinnoilla, turvallinen kaikille pinnoille sekä työntekijöille, vähäisempi vedenkulutus ja nopeampi siivousprosessi, vähemmän muovi- ja pakkausjätettä, vähemmän kemikaalijäämiä vesistöön – kaikkea tätä on tarjolla, kun siivouksessa ei käytetä puhdistusaineita.

Yksi tärkeimmistä hyödyistä on työntekijöiden turvallisuus. Ultrapuhtaan tai otsonoidun veden käyttö vähentää siivoojien kemikaalialtistusta ja auttaa pitämään ihon ja keuhkot paremmassa kunnossa. Myös parantuneesta sisäilmasta on näyttöjä, joten olemme näin mukana myös kansanterveyden tukemisessa ja työn tuottavuuden parantamisessa sekä vastuullisen kuluttamisen ja ilmastotekojen talkoissa YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti.

Siivouspalvelumme sai myös uuden robottikaverin vuoden 2020 lopulla, kun kohteisiimme tuli tekstiililattioiden imurointiin tehokas ja helppokäyttöinen robotti-imuri Whiz. Whiz tehostaa palveluamme ja parantaa omalta osaltaan sisäilmaa. Whizin avulla henkilöstömme työaikaa vapautuu tärkeämpiin tehtäviin, kuten kosketuskohtien pyyhintään ja yläpölyjen poistoon.

Tutustu tarkemmin: Puhtaasti parempaa siivousta

2.4.4 Vastuullista ruokailua

Vuosi 2020 laittoi meidät ISS:n ravintolapalveluissa panostamaan entistä enemmän asiakkaiden turvalliseen ruokailukokemukseen. Samalla kehitimme palvelujamme vastaamaan entistä enemmän asiakkaidemme uudistuneisiin työskentelytapoihin.

Jokaisessa ravintolassamme turvallista ravintola-asiointia ohjaamaan nimettiin hygienialähettiläitä. Asiakasturvallisuus varmistettiin tiukennetuin hygieniaohjeistuksin sekä lisäämällä mukaan ostettavia ruokavaihtoehtoja. Ravintolamme viestivät toteutetuista toimista aktiivisesti viranomaisohjeiden ja -suositusten muuttuessa, jotta asiakkailla oli jatkuvasti turvana parhaat toimintatavat. Kasvomaskit ja käsidesit tulivat tutuiksi myös meidän ravintolasaleissamme. Asiakasturvallisuuden kasvattamiseksi otimme kaikissa ravintoloissamme käyttöön digitalisoidun omavalvontajärjestelmän, jonka avulla omavalvonnastamme tuli entistä läpinäkyvämpää ja siten toiminnastamme kaikissa ravintoloissa vieläkin vastuullisempaa.

Jokaisessa ravintolassamme turvallista ravintola-asiointia ohjaamaan nimettiin hygienialähettiläitä.

Poikkeuksellinen vuosi laittoi koko ravintola-alan ahtaalle. Me ISS:n ravintolapalveluissa toimimme vastuullisesti, onnistuimme turvaamaan ravintolahenkilöstömme toimeentulon mahdollisimman hyvin ja vältyimme suurilta irtisanomisilta. Lisäksi paikalliset lomautukset hoidettiin tasapuolisesti ja niin, että ravintoloiden henkilökunta oli lomautettuna kierrätetysti.

Luomme kestävää ruokakulttuuria

Poikkeusvuoden erityismuutosten viedessä huomiota jatkoimme meille tärkeiden vastuullisuustoimien eteenpäin vientiä ja toteutusta. ISS Palveluilla on tavoite olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Raaka-ainevalinnat ja moderni reseptiikka ovat avainasemassa kestävän ruokakulttuurin luomisessa sekä kulutus- ja makutottumuksien uudistamisessa:

Kestävät raaka-ainevalinnat ja niiden jäljitettävyys muodostavat perustan ISS:n toiminnassa.
Valmistamamme ruoka on turvallista, ja tunnemme käyttämiemme raaka-aineiden alkuperän.
Käytämme kotimaisia raaka-aineita, lähi- ja luomutuotteita sekä erilaisia sertifioituja raaka-aineita.
Käyttämämme kalatuotteet ovat WWF:n suositusten mukaisia tai MSC- ja ASC-sertifioituja.
Huomioimme ruokalistasuunnittelussa sesonkituotteet sekä tuotteiden hiili- ja vesijalanjäljet.
Käyttämämme lihatuotteet ovat 100-prosenttisesti kotimaisia, ja olemme vähentäneet naudanlihan osuutta lihavalikoimassamme. Naudanlihan sijaan käytämme kotimaista rypsiporsasta ja broileria.
Korvaamalla lihatuotteita kasvikunnan proteiineilla vaikutamme merkittävästi ruoan alkutuotannon ympäristövaikutuksiin.
Käytämme pelkästään kotimaisia maitotuotteita sekä kotimaisia vapaan kanan munia. Suosimme ruoanvalmistuksessa perunaa ja erilaisia viljatuotteita, kuten ohraa. Vilja ja leipomotuotteet ovat myös kotimaista alkuperää.

Lisäksi ruokahävikin hallinta on suuressa osassa, kun halutaan pienentää ruokailusta aiheutuvaa ilmastotaakkaa: heittämällä vähemmän ruokaa lautaselta roskiin hiilijalanjälki pienenee. Vähennämme ruokahävikin määrää huolellisella ruokalistan suunnittelulla, ruoan valmistuksen jaksottamisella, oikeanlaisella valmistusprosessilla sekä huolellisella ruoan säilytyksellä. Ruoan valmistuksessa syntyvää ruokahävikkiä minimoidaan ammattikeittiöille kehitetyllä sovelluksella, joka oppii tunnistamaan keittiössä syntyvän ruokahävikin raaka-aineittain ja mahdollistaa hävikin minimoimisesta aiheutuneiden CO₂-päästöjen laskennan.

Opastamme ruokailijoitamme kiinnittämään huomiota sopivaan annoskokoon ja rohkaisemme miettimään hävikin vähentämistä omissa valinnoissa. Tarjoamme asiakkaillemme myös mahdollisuuden ostaa hävikkiruokaa kotiin.

Ravintoloissamme suositaan kotimaista lähiruokaa, luomuruokaa sekä erilaisia sertifioituja tuotteita, ja kaikki raaka-aineemme ovat jäljitettävissä. Kaikki ravintolamme ovat Portaat Luomuun -ohjelmassa vähintään tasolla 2.

Laitteiden tarkoituksenmukaisella ja oikea-aikaisella käytöllä sekä järkevillä valmistusmenetelmillä ISS:n ravintoloissa säästetään keittiössä kuluvaa energiaa. Jätteet lajitellaan aina ensisijaisesti materiaalikierrätykseen ja toissijaisesti energiahyötykäyttöön. Hankinnassamme huomioidaan pakkausjätteen minimoiminen, ja myös take away -tuotteissamme vältetään turhaa pakkaamista.

Globaali pilotti etsii ruokahävikin juurisyitä

Luken tutkimuksen mukaan ravitsemispalvelujen tuottamasta ruuasta noin 20 prosenttia päätyy roskiin. ISS:n ravintoloissa etsitään ruokahävikin lähteitä, jotta tulevaisuudessa ravintolapalvelut ovat entistä kestävämmällä pohjalla.

Luonnonvarakeskuksen erityistutkija Juha-Matti Katajajuuren mukaan ruokahävikki on kaikista turhinta ympäristökuormitusta.

– Ruoka on tuotettu syötäväksi, tarpeeseen. Jos se päätyy hävikkiin, heitetään samalla hukkaan kaikki resurssit, joita ruoan tuotantoon, kuljetukseen, pakkaukseen, varastointiin ja valmistukseen on kulunut.

Haasteena on, että ruokahävikki syntyy pienistä puroista. Jos Suomessa lasketaan yhteen kaikki ruokaketjun hävikkivirrat, niistä syntyy saman verran päästöjä kuin 350 000 henkilöauton vuosittain ajamista kilometreistä.

ISS:n tahtotilana on olla kestävän kehityksen talo, mikä korostuu erityisesti ravintolapalveluissa.

– Ruokahävikin vähentäminen on tärkeää asiakkaille, liiketoiminnalle sekä työntekijöille. Ei yksikään ammattikokki halua tehdä ruokaa ja heittää sitä sitten roskiin, ISS:n Ravintolapalveluiden tuotejohtaja Petri Salminen toteaa.

ISS Suomi on mukana ISS-konsernin globaalissa hankkeessa, jossa kerätään ja analysoidaan suurennuslasien kanssa tietoa, miten ja mistä ruokahävikkiä syntyy.

– Hyödynnämme hankkeessa palvelumuotoilun touch point -ajattelua sekä lean managementin työkaluja päästäksemme hävikin jäljille. Jo nyt Englannista, Belgiasta ja Hollannista on saatu lupaavia tuloksia, Salminen kertoo.

Suomessa hanke alkaa neljän videoanalytiikkaan perustuvan pilotin voimin. Niiden lisäksi kaikissa ISS:n ravintoloissa pidetään kirjaa syntyvästä hävikistä.

–Lounasbuffetit ovat erityisen haastavia hävikin kannalta. Pilottikohteissa keittiöiden roskakorien ylle kiinnitetään älykkäät Winnow-videokamerat, jotka oppivat tunnistamaan roskiin menevät ainekset ja keräävät datan talteen. Näin näemme, mistä hävikki syntyy, eikä sitä tarvitse arvailla.

Hankkeessa on hahmotettu seitsemän askelta, joiden kautta hävikin syntyyn voidaan vaikuttaa ISS:n ravintolapalveluissa.

– Kaikki lähtee ruokalistan suunnittelusta. Useassa ravintolassa on kuuden viikon kiertävä lista. Tarkastelemme, miten eri raaka-aineita hyödynnetään. Listalla ei esimerkiksi ole fiksua pitää ainesta, jota käytetään vain kerran kuudessa viikossa.

Ruokalistan suunnittelu vaikuttaa suoraan tehtäviin hankintoihin, kuten pakkauskokoihin ja ostoeriin. Hävikin kannalta on olennaista esimerkiksi miettiä, tilataanko parsakaali kokonaisena vai kukintoina.

– Varastohävikkiä syntyy, jos raaka-ainetta käytetään harvoin ja pakkauskoko on iso. Varastonhallinta ja ajantasainen tieto varaston sisällöstä onkin hankinnan jälkeen seuraavana tarkastelun kohteena.

Keittiössä tarkastellaan paitsi ruoanlaiton tapoja ja valmistusmenetelmiä, myös valmistuseriä.

– Olemme pohtineet muun muassa sitä, onko asiakaskokemuksen kannalta haasteellista, jos jokin ruoka on loppu kello yhdeltä. Loppuneen ruoan korvaaminen toisella, joka syntyy keittiöstä löytyvistä perusraaka-aineista, auttaisi ruokahävikin minimoimisessa.

Ravintolalla on oltava myös hyvä arvio lounasruokailijoiden määrästä sekä siitä, mitä lautaselle päätyy eniten. Arvausten tueksi pilottihankkeessa syntyy dataa, jonka avulla arvioista tulee yhä tarkempia. Se näkyy hävikin määrässä sekä asiakaskokemuksessa.

Viimeinen vaihe ravintolapalveluiden prosessin tarkastelussa suuntautuu asiakkaisiin ja siihen, miten asiakkaiden lautasille päätyisi aina vain sen verran ruokaa, ettei lautashävikkiä syntyisi.

– Meidän mantramme on, että santsaa, jos on nälkä! Usein silmät syövät enemmän kuin vatsa vetää, Salminen muistuttaa.

2.4.5 Jätehuolto- ja kierrätyspalvelut

Ympäristöjohtamisen palvelut täydentävät palvelupakettiamme, kun ISS:n ympäristöasiantuntijat tukevat asiakasta ympäristöprojekteissa ja -sertifioinneissa.

Osana kokonaispalveluratkaisuamme tarjoamme asiakkaillemme ympäristö- ja jätehuoltopalveluja. Palveluratkaisullamme vaikutamme positiivisesti asiakkaidemme kierrätys- ja kiertotalousratkaisuihin.

Jätehuoltopalvelumme sisältää keräysvälineet, jätteiden tyhjennys- ja käsittelypalvelun sekä kattavan jäteraportoinnin. Lisäksi ISS Ympäristöhoitaja -konseptimme avulla jätteiden sisälogistiikka tehostuu erityisesti tehdas- ja kauppakeskuskohteissa. Ympäristöjohtamisen palvelut täydentävät palvelupakettiamme, kun ISS:n ympäristöasiantuntijat tukevat asiakasta ympäristöprojekteissa ja -sertifioinneissa.

Jätehuoltopalveluissa palvelumme perustan muodostavat lainsäädäntö sekä kansalliset kiertotaloustavoitteet, mutta aina myös asiakkaiden omat tavoitteet. Noudatamme palvelussamme jätehierarkiaa eli lainsäädännön mukaista jätteiden etusijajärjestystä. Tuemme asiakkaitamme jätteiden määrän vähentämisessä sekä kierrättämisessä. Esimerkiksi metallia voidaan hyödyntää raaka-aineena useita vuosia laadun heikentymättä, ja täydestä 240 litran tietoturvapaperiastiasta saadaan jopa 330 rullaa vessapaperia. *) Erilaiset hyvitykset arvokkaista jätemateriaaleista kompensoivat asiakkaidemme jätehuollon kuluja. Esimerkiksi metalli, pahvi ja keräyspaperi ovat erilliskerättyinä rahanarvoisia raaka-aineita, joista asiakkaamme hyötyvät taloudellisesti.

Vuonna 2020 koronapandemia vaikutti myös jätehuoltopalveluihin. Kun etätyösuositus vähensi useissa asiakaskohteissa syntyvän jätteen määrää, läsnä oleva henkilöstömme ryhtyi järjestelemään jätteiden tyhjennysrytmejä uudelleen. Laadimme myös ohjeita ja opastimme asiakkaitamme maskijätteiden turvalliseen lajitteluun ja varmistimme, että keräysvälineitä on riittävästi lisääntyneiden ruoan take away -pakkauksien keräämiseen.

Vuonna 2020 keräsimme asiakkuuksistamme yli 120:tä eri jätejaetta, jotka kaikki toimitettiin turvallisesti jatkokäsittelyyn. Raportointityökalumme avulla asiakas pystyy seuraamaan jätemääriä kuukausi-, kvartaali- ja vuositasolla jätelajeittain, jäteluokittain, loppusijoituskohteittain ja vastaanottolaitoksittain. Lisäksi raportti tarjoaa tietoa jätekustannuksista ja -veroista jätelajeittain ja tuoteryhmittäin. Olennainen osa seurantaa on myös jätteiden kierrätys- ja hyötykäyttöaste. Monipuoliset kaaviot ja taulukot auttavat asiakkaitamme viranomais- ja vastuullisuusraportoinneissa.

Sovittujen tavoitteiden toteutumista seurataan jäteraportoinnin, laatukiertojen ja asiakastyytyväisyyskyselyiden avulla. Teemme jätehuollon yhteistyökumppaneillemme säännöllisesti HSEQ-auditointeja, joilla varmistamme palvelumme vastuullisuuden ja erinomaisen laadun asiakkaillemme.

 *) Lähde: Encore Ympäristöpalvelut 

Jätteiden oikealla lajittelulla hyvät raaka-aineet saadaan talteen ja kiertoon

2.5 Kiinteistön käyttäjien hyvinvointi

Palvelupolkuajattelu on yhteistä koko ISS-konsernin kanssa.

ISS pitää Suomen johtavana kiinteistö- ja toimitilapalveluyrityksenä huolta kiinteistöjen kunnosta ja niiden arvon säilymisestä. Tämä on kuitenkin vain toinen puoli palvelukokonaisuutemme vaikuttavuutta. Palvelukokonaisuudellamme on yhä merkittävämpi rooli kiinteistön käyttäjien kannalta. Kehittämällä työympäristöä yhdessä ISS:n kanssa asiakkaamme työntekijät viihtyvät työpaikallaan. Työpaikallaan viihtyvä työntekijä on sekä onnellinen että tuottelias. Siksi työpaikkakokemukseen kannattaa panostaa. Yhtä lailla palvelumme vaikuttaa siihen mielikuvaan, jonka asiakkaamme asiakkaat ja tärkeät yhteistyökumppanit saavat yrityksestä kiinteistössä vieraillessaan.

Olemme jo muutaman vuoden ajan kutsuneet tätä loppukäyttäjälähtöistä kokonaispalveluratkaisuamme ISS Sunny Mondayksi. Maanantai ei aina ole työssä käyville viikon kohokohta, mutta me teemme työpaikalle saapumisesta ja siellä olemista mahdollisimman toimivaa ja mukavaa. ISS Sunny Monday konkretisoituukin kiinteistön käyttäjän palvelupoluksi: mietimme, miten me ISS:läiset voimme eri kohtaamispisteissä tukea, helpottaa ja ilahduttaa kiinteistön käyttäjän arkea. Palvelupolkuajattelu on yhteistä koko ISS-konsernin kanssa. Palvelutiimiemme käytössä on palvelupolun kohtaamispisteisiin liittyviä ohjeistuksia: miten otan esimerkiksi vastaan aulaan saapuvan vieraan.

Uusi ravintola syntyy kuudessa kuukaudessa

Ravintolan starttiprojekti sujuu ISS:llä saumatta suunnittelusta luovutukseen, kiitos käytössä olevien työkalujen ja huippuunsa hiotun prosessin. Lopputuloksena on ravintola, jolla on kaikki onnistuneen toiminnan edellytykset.

Marras-joulukuun taitteessa Outokummun Tornion-tehtaalle aukeaa 4 uutta ISS:n ravintolaa. Ennen kuin ensimmäiset aamukahvit ja lounaat tarjoillaan, ravintolan avautumisen eteen on tehty töitä jo vähintään kolmen kuukauden ajan. Eikä työ lopu siihen – avajaispäivän jälkeen ravintolan haltuunottoprojekti jatkuu vielä seuraavat kolme kuukautta.

– ISS:llä on haltuunottoa varten ohjeet ja vakiomuotoiset työkalut, joita sovelletaan jokaisessa projektissa, kertoo projektipäällikkö Minna Oksanen ISS Food Service Excellence -tiimistä.

Ravintolan haltuunottoa mietitään jo palvelun myyntivaiheessa, mutta varsinainen suunnittelu alkaa, kun projektille nimetään projektipäällikkö. Tämä on vastuussa ravintolan haltuunottoprojektin suunnittelusta, aikatauluista, resursoinnista ja esimerkiksi viestinnästä.

– Selkeän tehtävänjaon ja viestinnän lisäksi yhteisen sävelen löytäminen asiakkaan kanssa on tärkeää alusta pitäen. Mitä aktiivisemmin asiakas osallistuu projektiin, sitä paremmin projekti etenee, Oksanen toteaa.

Outokummun ravintolan aukeamiseen on aikaa yhdeksän viikkoa, ja käynnissä on toteutusvaihe.

– Työntekijöiden rekrytointi on käynnissä. Rekrytointi on erittäin tärkeä osa ravintolan haltuunottoprojektin onnistumista. Ammattitaitoiset työntekijät, jotka ehditään perehdyttää hyvin, ovat onnistumisen edellytys.

Ammattilaisten lisäksi avainasemassa on itse ruoka. Palvelukuvausten ja myytyjen konseptien pohjalta laaditaan muun muassa tuotevalikoimat ja ruokalistat. Listalta pitää löytyä myös ne perinteiset suosikkiannokset, joita asiakkaat ovat tottuneet syömään lounaalla vuosien ajan.

Vähintään kuusi viikkoa ennen ravintolan avajaisia hankitaan välineet, astiat, koneet, työasut, kassat ja esimerkiksi puhelimet. Viikkoa ennen käynnistetään työntekijöiden kohdekohtaiset perehdytykset ja tehostetaan viestintää joka suuntaan. Avautumista edeltävinä päivinä on puolestaan aika tehdä esivalmisteluja sekä laittaa ravintoloiden keittiöt ja salit kuntoon.

– Ravintolan avauksessa on mukana myös tukiyksikön perehdyttäjiä Service Excellence-yksiköstä. He varmistavat, että kaikki sujuu sopimuksen ja suunnitelmien mukaisesti.

Usein ravintolatilojen ilmeeseen tehdään muutoksia, joilla parannetaan tilojen viihtyvyyttä ja toiminnallisuutta ja jotka myös tukevat myytyä konseptia. Tilamuutosprojekteista vastaavat ISS:n tilapalveluiden sisustusarkkitehdit. Muutoksia voidaan toteuttaa ennen ravintolan avautumista tai myöhemmin toiminnan kehittämisen aikana.

– Outokumpuun suunnitelluista muutoksista suurin osa pyritään toteuttamaan jo viikonlopun aikana ennen ravintolan avautumista ja loput myöhemmin ravintoloiden jo ollessa auki.

Optimointiaikana tehdään päätökset mahdollisista ravintolatoiminnan muutoksista, suunnitellaan korjaavat toimenpiteet ja toteutetaan ne. Tämän jälkeen haltuunottoprojekti päätetään ja asiakkuusjohto ja paikallinen tiimi vastaavat päivittäisestä toiminnasta ja sen jatkuvasta kehittämisestä.

– Tavoite on, että uuden ravintolan toiminta vakiintuu suunnitellulle tasolle. Seuraamme toiminnan tunnuslukuja ja pyrimme analyyseillä varmistamaan muun muassa asiakasyhteistyön onnistumisen, sovitun laadun toteutumisen ja taloudellisen toiminnan edellytykset.

Minna Oksanen korostaa, että selkeän työnjaon ja aikataulussa pysymisen lisäksi hyvän ilmapiirin ja fiiliksen ylläpitäminen on ravintolan haltuunottoprojektin onnistumisen kannalta olennaista.

– Yhdessä tekemisen tunne on tärkeä. Projekteissa on mukana lukuisia ihmisiä, joista osa kaipaa tietoa pala kerrallaan, osa haluaa tuntea kokonaisuuden. Näiden asioiden ja ihmisten huolten huomioiminen on tärkeää viestinnän suunnittelun ja ilmapiirin kannalta.

2.5.1 Työturvallisuus

Palveluratkaisujen toteuttamisen ja asiakastyytyväisyyden varmistamisen kulmakivi on hyvinvoiva henkilöstö, joka välittää sekä omasta että muiden turvallisuudesta. Panostamme systemaattisesti vaarojen tunnistamiseen ja niiden poistamiseen sekä henkilöstömme turvallisuusosaamiseen ja -asenteeseen osana perehdytys- ja koulutuspolkuja sekä johtamisjärjestelmää. Turvallisuus- ja hyvinvointiteemat on integroitu esimerkiksi kehityskeskusteluihin ja tiimipalavereihin. Kun kiinnitämme erityistä huomiota omien työtehtävien ja -kohteiden turvallisuuteen, parannamme samalla asiakkaidemme ja kaikkien kiinteistöjen käyttäjien turvallisuutta ja hyvinvointia.

Kiitettävä turvallisudesta – ISS:n työturvallisuusjohtaminen saa tunnustusta asiakkailta

Työturvallisuus on kokonaisuus, joka rakentuu yhteisistä pelisäännöistä sekä jokapäiväisistä arjen käytännöistä, havainnoista ja teoista. ISS:llä työturvallisuusjohtamisen kulttuuri on viime vuosina kehittynyt isoin harppauksin. Sen ovat huomanneet myös asiakkaat.

Jos yritys saa 713 pistettä arvioinnista, jossa kiitettävän suorituksen alaraja on 450 pistettä, yritys tekee monta asiaa oikein. Tämä oli ISS:n tulos alkuvuoden HSEQ-arvioinnissa, jossa käydään kattavasti läpi yrityksen työterveys ja -turvallisuus- (Health and Safety), ympäristö- (Environment) ja laatuasiat (Quality) sekä näiden osa-alueiden linkittyminen yrityksen johtamiseen.

– HSEQ-arvioinnissa on merkittävää se, että siinä asiakkaat ovat mukana arvioimassa yritystä. Edustettuna oli muun muassa oma asiakkaani eli Nokian Renkaat, jolta saimmekin erinomaiset arviot, sanoo liiketoimintajohtaja Lasse Forsman.

Forsman on tuloksesta ylpeä jo siksi, että teollisuussegmentissä työturvallisuusasiat saavat erityisen suuren painoarvon. Huonoilla työturvallisuustuloksilla ei pääsisi edes kilpailutuksiin mukaan.

Kehityksen suuntaan on tyytyväinen myös ISS:n työturvallisuusjohtaja Vesa Suomalainen.

– Sama auditoija, joka oli arvioimassa ISS:ää nyt, oli mukana myös edellisissä arvioinneissa. Hän näkee positiivisen kehityksemme. Siksi olikin mukavaa lukea raportista muun muassa tällainen kiteytys: ISS on kyennyt kuudessa vuodessa parantamaan juoksuaan, ja tulokset olivat yleisesti ottaen maailmanluokkaa, lainaa Suomalainen.

Millaisia arvoilla, johtamisella ja käytännön toimintatavoilla ISS onnistuu saamaan asiakkaalta huippuarviot turvallisuustyöstään?

– Ehkä eniten viimeisten vuosien aikana muuttunut asia on johdon sitoutuminen työturvallisuusasioihin. Jokainen esimiesasemassa oleva kantaa asiasta vastuun ja käy läpi työturvallisuusasioita tiimeissään, kiittää positiivisista suorituksista ja tarttuu puutteisiin saman tien, Suomalainen linjaa.

Suomalainen kiittää ISS:llä jo aiemmin työskennelleitä työturvallisuusasiantuntijoita, jotka ovat luoneet työturvallisuudelle hyvää pohjaa. Mutta lisäksi tarvitaan paitsi aktiivista viestintää työturvallisuudesta, myös kaikkien ISS:läisten panosta. Työturvallisuus on osa ISS:n henkilöstöstrategiaa.

– Meillä on työturvallisuuteen hyvät käytännöt. Esimiehen on helppo pitää esillä siihen liittyviä asioita – seurata, puuttua ja kannustaa. Työturvallisuusmittareita seurataan, ja asioita tehdään tulosten parantamiseksi. Kaikki pienetkin tapaturmat tutkitaan, ja niistä otetaan opiksi. Työturvallisuuden kehitystä käydään läpi kaikissa johtoryhmän kokouksissa, ja lisäksi joka kuukausi tulee esimiesviesti, jossa käsitellään näitä asioita, myös Lasse Forsman listaa.

Vesa Suomalainen jakaa ISS:n työturvallisuusjohtamisessa viime vuosina tehdyt muutokset kolmeen kohtaan. Niistä ensimmäinen liittyy johtamisjärjestelmään. Työ- ja turvallisuusohjeita parannetaan jatkuvasti, ja työturvallisuus on otettu mukaan niin johtoryhmän palavereihin, strategisiin mittareihin kuin kehityskeskusteluihinkin.

– Toinen muutos liittyy osaamisen parantamiseen. On luotu muun muassa turvavartti-käytäntö ja MyLearning-järjestelmä, jossa esimiehet voivat seurata oman henkilöstönsä koulutusten toteutusastetta ja pätevyyksien voimassaoloa.

Kolmas olennainen tekijä on asenne. Suomalainen haluaa kaikkien ISS:läisten muistavan, että jokaisen kuuluu pitää huolta itsestä ja kaverista.

– Tähän liittyy muun muassa turvallisuushavaintokulttuuri, joka meillä on kehittynyt hyvään suuntaan. Ihmiset ovat oppineet, että vaaranpaikkojen havaitseminen on jokaisen vastuulla.

2.5.2 Terve työympäristö

Rakennusten sisäilmaolosuhteiden merkitys ihmisten terveydelle ja hyvinvoinnille on suuri.

Vietämme työpaikoilla ja oppilaitoksissa lähes kolmasosan vuorokaudesta, joten rakennusten sisäilmaolosuhteiden merkitys ihmisten terveydelle ja hyvinvoinnille on suuri. Huonot sisäilmaolosuhteet ovat tutkitusti merkittävä työn tehokkuutta laskeva tekijä. Ammattitaitoisella siivous- ja kiinteistön ylläpitopalvelulla pystymme vaikuttamaan positiivisesti kohteen sisäilman laatuun.

Kemikaalivapaalla ylläpitosiivouksella tarjoamme asiakkaalle puhtaat tilat ilman allergisoivia kemikaalijäämiä sisäilmassa. Kemikaaleja on käytetty siivousaineissa moneen tarkoitukseen, myös tuoksun luomiseen. Puhtaus ei siis tuoksu! Uudella menettelyllä saavutamme puhtaan ympäristön ilman puhdistusaineen tuoksua ja pintojen kemikaalijäämiä.

Kiinteistön ylläpitopalveluilla huolehdimme rakennuksen taloteknisten järjestelmien toimivuudesta. Huolehdimme kiinteistöjen olosuhteista kokonaisvaltaisesti huomioimalla sekä energiatehokkuuden että sisäilmaolosuhteet. Usein jo heikentyneitä sisäilmaolosuhteita pystytään parantamaan analysoimalla talotekniikan toimivuutta ja käyntiaikoja suhteessa kohteen käyttötarkoitukseen ja käyttöaikoihin.

Ammattimainen kiinteistöjen käyttö, hoito ja ylläpito muodostavat perustan kiinteistöjen energia- ja ekotehokkuudelle sekä arvon säilymiselle, mutta myös terveellisille ja turvallisille sisäilmaolosuhteille kiinteistön elinkaaren eri vaiheissa.

Business Parkista löytyy tilaa kasvulle ja sujuvalle arjelle

Business Parkit pyrkivät vastaamaan työkulttuurin muutoksen tuomiin haasteisiin joustavilla tilaratkaisuilla ja arkea helpottavilla palveluilla. ISS:n rooli Business Parkeissa on tuottaa palvelut, joustavasti ja räätälöidysti.

Oma toimisto kivijalassa vai räätälöitävissä olevat tilat ja palvelut Business Parkissa? Muuttuva työelämä asettaa vaatimuksia paitsi fyysiselle, myös digitaaliselle ja sosiaaliselle työympäristölle. Neliöiden ja pohjapiirroksen toimivuuden lisäksi yritykset pohtivat, miten tilat tukevat työntekoa ja millaisia palveluita tarvitaan, jotta arjen työ sujuisi mahdollisimman sujuvasti.

Työkulttuurin muutoksen myötä toimitilojen ja Business Parkien kehittämistyössä pohditaan muun muassa sitä, miten sosiaalisuus järjestetään työpäivän aikana ja millaiset ratkaisut tukevat työhyvinvointia parhaiten. Fyysisten kahvihuoneiden lisäksi on siis mietittävä myös, miten Suomen tai maapallon toiselta laidalta voi osallistua kahvitauolle digitaalisen työympäristön avulla.

ISS Suomen pääkonttori sijaitsee Pitäjänmäessä Ultimes Business Gardenissa. Tilat on suunniteltu yhdessä Peabin kanssa ympäristöasiat ja asiakaskokemus mielessä pitäen. ISS vastaa kiinteistön kaikista palveluista, aina aulasta ravintolapalveluihin, kiinteistöhuoltoon ja siivoukseen asti. Lisäksi käyttäjille on tarjolla polkupyöriä, pakettiautomaatti ja esimerkiksi pesulapalveluita.

Business Parkin palveluita kehitetään ISS:lle ominaiseen tapaan palvelupolkuajattelun mukaisesti eli mietitään työntekijän tai vierailijan kaikki kohtaamispisteet aina kiinteistön pihaan saapumisesta siihen hetkeen, kun työpäivä päättyy ja kotimatka alkaa. Palveluita voidaan räätälöidä asiakaskohtaisesti tukemaan parhaiten arjen sujumista. Yhdelle se voi merkitä kotiin mukaan ostettavia aterioita, toiselle mahdollisuutta poimia postipaketit työpaikalla sijaitsevasta pakettiautomaatista.

Ultimes Business Garden toimii erilaisten työpaikkapalveluiden testiympäristönä, josta toimivimmat palvelut jalostetaan myös muiden asiakkaiden tarpeisiin. Tarkoituksena on, että ISS:n tuottamien palveluiden ansiosta asiakkaat voivat keskittyä oman liiketoiminnan kannalta olennaisiin tehtäviin ja olla huolehtimatta muusta.

Millaisia toimitiloja yritykset tulevaisuudessa tarvitsevat? Siitä on hyvä käsitys Varman kiinteistösijoitusyksikössä työskentelevillä toimitilajohtaja Toni Pekosella ja kiinteistöpäällikkö Mika Kaasalaisella.

– Jatkossa toimitilat kehittyvät entistä enemmän kohti yhteiskäyttötiloja. Koska yritykset eivät halua sitoa omiin vuokrasopimuksiinsa yhtään ylimääräistä neliötä, vaatimukset joustaville yhteistiloille nousevat, Pekonen pohtii.

– Kysyntää on etenkin rakennuksille, jotka elävät yrityksen tarpeiden mukaan. Kun viihtyvyys on yhä enemmän kiinni yleisistä tiloista, sieltä saatavien palveluiden merkitys korostuu. ISS:n kokonaispalveluratkaisussa tämä on oivallettu hyvin, Kaasalainen vahvistaa.

2.5.3 Terveellinen ravinto

Terveellinen ja ilmastoystävällinen ruokavalio koostuu pääosin kasvikunnan tuotteista, mutta voi sisältää myös pieniä määriä eläinkunnan tuotteita. ISS Ravintolapalveluissa ohjaamme asiakkaita terveellisiin ja kestäviin ruokavalintoihin tarjoamalla tuoreet ja sesonginmukaiset kasvikset ennen lämmintä pääruokaa ja kasvisruokavaihtoehdon ennen liharuokaa. Ohjaamme asiakkaita myös perinteisen lautasmallin avulla, jossa on puolet kasviksia, neljännes hiilihydraatteja ja neljännes proteiinia.

Puhtaasti terveellistä ruokaa ja sydänystävällisyyttä vaalitaan ravintoloissamme entistä enemmän. Käytössämme on täysjyvätuotteita ja sydänmerkittyjä raaka-aineita, joissa on huomioitu kuidun, suolan ja rasvan määrä sekä laatu. Terveellisyyden lisäksi lounasruoalta vaaditaan elämyksellisyyttä ja makua. Hummukset ja tahinit maistuvat suomalaisille ennätyksellisen hyvin rasvalevitteiden korvikkeena. ISS:n ravintoloissa terveellisyys ei tarkoita hajutonta ja mautonta, vaan herkullista ja houkuttelevaa.

Ruokaa, josta sydän kiittää

ISS on jo useana vuonna osallistunut Sydänviikon viettoon. Viime vuonna samalle viikolle Sydänviikon kanssa ajoittui Maailman sydänpäivä 29.9. Millaisesta ravinnosta sydän tykkää, ja miksi sydänystävälliseen ruokavalioon kannattaa kiinnittää huomiota?

ISS:n ravintolapalveluiden kehityspäällikkö Sanja Orrenmaan tausta on ravitsemustieteissä. Orrenmaa tuntee sydänystävällisen ruokavalion rakennuspalikat ja tietää kertoa, että sydän pitää monipuolisesta ravinnosta.

– Sydämen terveydelle on hyväksi ravinto, joka sisältää runsaasti kasviksia ja täysjyväviljoja. Kasviksia olisi hyvä syödä jokaisella aterialla. Myös kalaruoat ovat hyväksi sydämelle, kalan hyvän rasvahappokoostumuksen takia. Kalaa kannattaisi syödä useamman kerran viikossa, kalalajeja vaihdellen.

Sydämelle terveellinen ruokavalio on myös ympäristön kannalta hyvä vaihtoehto.

– On ekoteko syödä sydänystävällistä ruokaa: kasviksia, täysjyväviljoja, kalaa ja broileria punaisen lihan ja prosessoitujen lihatuotteiden sijaan.

Sydänystävällinen, monipuolinen ja kevyt ruokavalio antaa meille sopivasti energiaa ja ravintoaineita. Orrenmaa toteaa, että kaikkea voi syödä, kunhan muistaa kohtuuden. Huomio kannattaa kiinnittää erityisesti siihen, kuinka paljon ja kuinka usein mitäkin syö.

– Kun haluaa säästää sydäntään, on avainasemassa liian yksipuolisen ruokavalion välttäminen. Jos syö yksipuolisesti, voi jonkin tärkeän ravintoaineen saanti jäädä liian niukaksi.

Runsasrasvaiset maitotuotteet sisältävät tyydyttynyttä rasvaa, joten ne kannattaa pyrkiä korvaamaan rasvattomilla tai vähärasvaisilla vaihtoehdoilla. Arkiruoan ei kannata myöskään sisältää liikaa punaista lihaa tai prosessoituja lihatuotteita. Näitä vähentämällä välttyy syömästä liikaa suolaa ja tyydyttyneitä rasvoja.

– Tyydyttynyt rasva tutkitusti tukkii verisuonia, ja suola taas aiheuttaa sen, että verenpaine nousee. Jos puolestaan syö liikaa ja liian usein, nousee paino pitkällä aikavälillä. Sekin rasittaa sydäntä.

ISS:llä asiakkaiden sydämistä pidetään huolta paitsi Sydänviikolla, myös ihan tavallisten viikkojen aikana – ISS:llä on useita ravintoloita, joissa tarjotaan sydänmerkkiaterioita vuoden jokaisella lounaalla.

– Ravintoloistamme löytyy viikoittain sydänystävällisiä lounasvaihtoehtoja: kasviksia, kalaa, deli-salaatteja ja kevyitä keittoja. Niistä on helppo tehdä sydämelle hyviä lounasvalintoja.

Myös terveellisiin välipaloihin on syytä kiinnittää huomiota, sillä välipalat voivat huomaamatta muodostaa ison osan päivän ravinnosta. ISS:n kahviloista löytyy sydämelle hyviä vaihtoehtoja, kuten täysjyvätuotteita, tuorepuuroja ja hedelmiä.

3 vinkkiä, joilla pidät huolta sydämestäsi

Lisää kourallisen verran vihanneksia, hedelmiä tai marjoja jokaiseen ateriointihetkeesi. Tällä tavalla saat päivän aikana riittävästi kasvikunnan antimia.
Syö kalaa muutaman kerran viikossa, kalalajeja vaihdellen. Pyri vaikkapa siihen, että kalaruokia olisi viikoittaisessa ruokavaliossasi enemmän kuin liharuokia.
Valitse ruokakaupassa sydänmerkkituotteita. Niiden rasvahappokoostumukset ja suolapitoisuudet ovat ravitsemusasiantuntijoiden tarkistamat.

2.5.4 Koulutus

Jatkuvalla kehittämisellä taataan erinomainen palvelukokemus.

Osaavien ammattilaistemme avulla teemme maailmasta toimivan luomalla tiloja, joissa on hyvä olla. Se on yksi syy, miksi me ISS:llä panostamme paljon henkilöstömme osaamiseen.

Service with a Human Touch

Asiakkaille tarjottu palvelu perustuu henkilökohtaiseen läsnäoloon ja kokemukseen. ISS:läisille se tarkoittaa käytännössä sitä, miten asiakaskohtaamisessa luodaan unohtumattomia palvelukokemuksia. Näitä palvelukohtaamisia harjoittelemme konsernin tärkeimmän palvelukulttuurin muutosta tukevan ohjelman, Service with a Human Touchin kautta. Vuonna 2020 digitalisoimme myös tätä koulutusohjelmaa.

Valmennusohjelman tavoitteena on rakentaa vahvaa palvelukulttuuria ja kykyä olla asiakasta ”askeleen edellä”. Tämä kaikki perustuu henkilöstömme oivallukseen ja ymmärrykseen oman työn merkityksellisyydestä asiakkaalle. Kyky ja halu tunnistaa asiakkaan tarpeet ja vastata niihin erinomaisella palvelulla kiteyttää ohjelmamme tavoitteet.

Tarjoamme myös esimiehille työkaluja ja tukea siihen, kuinka opitut asiat saadaan elämään arjessa. Jatkuvalla kehittämisellä taataan erinomainen palvelukokemus. Esimiehiä koulutetaan johtamaan palvelukulttuurin kehittämistä omassa koulutuspäivässään Leading Service with a Human Touch ja heille tarjotaan työkaluja palvelukulttuurin ylläpitämiseksi. Lisäksi käytössä on Hiring the Human Touch -rekrytointiopas. Opas auttaa esimiehiä valitsemaan rekrytointivaiheessa oikean henkilön, joka osaa ja haluaa tuottaa asiakkaillemme palveluja seuraten Service with a Human Touch -periaatteita.

Koulutusohjelmien avulla kehitetään johtamista ja yhtenäistä ajattelutapaa.

Key Account Manager Certification (KAMC)

Halumme palvella asiakkaita erinomaisesti kaikilla tasoilla näkyy myös panostuksessa asiakkuuksien kehittämiseen. Jokainen asiakkuusjohtajamme suorittaa sertifioinnin konsernin koulutusohjelmassa ja saa sitä kautta valmiuksia entistä parempaan asiakkuuksien johtamiseen. Valmennuksen läpikäynyt on ohjelman päätteeksi sertifioitu johtamaan avainasiakkuuksia ylimmän johdon toimesta. Sertifioinnin läpäisemiseksi asiakkuusjohtajien on tullut osoittaa, että he systemaattisesti kehittävät omia asiakkuuksiaan sekä henkilöstöään asiakkaan odotusten mukaisesti ISS:n prosesseja ja työkaluja noudattaen.

Valmennuksesta on saatu erittäin positiivisia kokemuksia. Myös asiakkaita on otettu mukaan kuulemaan, miten haluamme kehittää asiakkaan saamaa palvelua ja yhteistyötä.

ISS Universityn koulutusohjelmat

ISS University on yleisnimitys ISS:n yhteisille koulutuksille. Sen tarjontaan sisältyy perehdytys, palvelukulttuurin kehittäminen sekä liiketoiminnan ja johtamisen kokonaisuuteen kuuluvat kehittämisohjelmat. ISS Universityn tarjoamat konsernin yhteiset koulutusohjelmat edistävät strategian toteuttamista ja vahvistavat ISS:n yhteistä kulttuuria. Koulutusohjelmien avulla kehitetään johtamista ja yhtenäistä ajattelutapaa. ISS Universityn kokonaisuuteen kuuluvat perehdytys, palvelukulttuurin kehittäminen sekä liiketoiminnan ja johtamisen kokonaisuuteen kuuluvat kehittämisohjelmat.

Global Management Trainee Programme

ISS:n kansainvälinen Global Management Trainee Programme tarjoaa lahjakkaille ja kunnianhimoisille nuorille kyvyille mahdollisuuden tulla osaksi ISS:n menestystarinaa ja viedä yritystä kohti strategisia päämääriämme keskitettyjen kokonaispalveluratkaisujen tuottajana.

ISS Global Management Trainee -ohjelma on ollut käynnissä vuodesta 2012 lähtien. 18 kuukauden mittaisessa ohjelmassa traineet työskentelevät harjoittelujaksoilla eri puolilla palveluorganisaatiotamme sekä ulkomaanvaihdossa toisessa ISS-maassa. Tätä kautta heille muodostuu hyvä kokonaiskäsitys ISS:n paikallisesta ja kansainvälisestä toiminnasta sekä laaja kontaktiverkosto yrityksen sisällä. Ohjelman jälkeen traineet jatkavat ISS-uraansa avainasiakkuuksissamme esimies- ja asiantuntijarooleissa. Pidemmän aikavälin tavoitteena on edetä kokemuksen kautta ylemmän johdon tehtäviin. Ohjelma käynnistyy vuosittain syyskuussa, ja hakuaika on käynnissä aina edellisen vuoden vaihteessa.

Terveiset Stuttgartista!

Kun Kiira Ojala pohti maisteriopintojensa jälkeen vaihtoehtoja, ISS:n Global Management Trainee -ohjelman valttikorttina oli kolmen kuukauden ulkomaanvaihtojakso. Kuinka ulkomaanvaihto koronasyksynä 2020 sujui?

”Suoritan kansainvälistä vaihtoa Saksan Stuttgartissa globaalissa teknologia-asiakkuudessamme. Työhöni kuuluu asiakkuus- ja kohdepäälliköiden tukeminen heidän päivittäisessä työssään, mutta tärkein oma projektini on pureutua globaaliin palvelusopimukseen ja määritellä sen toteutumista käytännössä. On todella mielenkiintoista seurata, miten tällaista asiakkuutta Saksan kokoisessa maassa johdetaan!

Kokemukseni perusteella työelämä Saksassa tuntuu melko samanlaiselta kuin Suomessa, esimerkiksi työtunteja tehdään suunnilleen saman verran ja työajoissa joustetaan. Saksalaiset tuntuvat olevan tarkkoja yksityiskohdista, ja toimintaa ohjaavat usein huolellisesti hiotut prosessit.

Suomen hyväksi tekee mieli mainita, että Suomessa ISS:llä on käytössä todella hyviä työvälineitä ja moderneja toimintatapoja, ja monet toimistorakennukset ovat hyvin viihtyisiä ja nykyaikaisia. Nämä ovat merkittäviä tekijöitä niin meidän kuin asiakkaiden työssä viihtymiselle. Esimerkiksi LuurISSa-sovelluksesta tai monipuolisesta Laadunseuranta-työkalusta olisi varmasti hyötyä muissakin maissa, ja ainakin Saksassa on oltu niistä kiinnostuneita.

Suomalaisena on ollut helppo sopeutua saksalaiseen kulttuuriin. Saksalaiset ovat erittäin ystävällisiä ja vieraanvaraisia. Työkavereita käydään tervehtimässä aina töihin saavuttua, ja erilaiset koronatervehdykset ovatkin hauska aloitus päivään.

Työpaikkani sijaitsee Böblingenissä, joka sijaitsee parinkymmenen minuutin junamatkan päässä Stuttgartista. Työmatkasta osan kuljen kävellen, ja tätä osuutta hankaloittavat ihanat leipomot, joissa pretzelit ja berliininmunkit huutelevat nimeäni aamuisin. Stuttgart on Helsingin kokoinen kaupunki, jossa julkinen liikenne toimii loistavasti ja luonto on lähellä.

Englannin kieltä Saksassa osataan vaihdellen, yleisesti heikommin kuin Suomessa. Puhun itse saksaa vain perustervehdysten verran, joten välillä täytyy turvautua alkeellisempiin viestintämenetelmiin. Ravintoloissa ja kaupoissa onneksi pärjää englannilla, eikä tarvitse jäädä kuivin suin! Ruoka ja juoma ovat täällä huomattavasti halvempia kuin Suomessa, mutta käteistä pitää muistaa aina kantaa mukana varmuuden vuoksi etenkin ravintoloissa.

Näin koronapandemia-aikana Saksassa on maskipakko kaikissa julkisissa sisätiloissa, julkisissa kulkuneuvoissa sekä kaupungin keskustan alueella. Saksalaiset noudattavat näitä sääntöjä uskollisesti, ja sääntöjen rikkomisesta seuraa mojova lovi pankkitilille. Koronapandemian vuoksi olin luonnollisesti myös kahden viikon karanteenissa Saksaan saavuttuani.

Harjoittelun ehdottomasti parasta antia ovat olleet verkostot, joita ohjelman myötä pääsee luomaan. Olen päässyt tutustumaan trainee-kollegoihin ympäri maailmaa, asiakkuuksissa työskenteleviin rautaisiin ammattilaisiin työntekijöistä asiakkuuspäälliköihin, ISS:n tukitoimintoihin ja tietenkin asiakkaisiin. On todella inspiroivaa ja opettavaista tavata erilaisia esimiehiä sekä nähdä useita tapoja johtaa ihmisiä, palveluita ja asiakkuuksia.

Global Management Trainee -ohjelma on intensiivinen 18 kuukauden paketti, joka koostuu useammasta jaksosta ja eri asiakkuuksissa suoritettavista projekteista. Ohjelman aikana olen oppinut valtavasti itseni ja oman työni johtamisesta sekä toimeen tarttumisesta. Olen oppinut sopeutumaan jatkuvaan muutokseen, vaihtuviin tehtäviin sekä erilaisiin työympäristöihin – kaikki tärkeitä oppeja nykyajan työelämässä.”

2.6 Hyvä mieli

Kun palvelua tuottavat hyvinvoivat osaajat, saamme asiakkaidemmekin iloksi näkemyksiä, jotka johtavat uusiin oivalluksiin.

Vastuullisuuslupauksemme Luomme kestävää hyvinvointia johtaa hyvään mieleen monesta suunnasta. Kun tuotamme palvelumme siten, että vaikutamme yhteisen ympäristömme hyvinvointiin, tuottaa se meille kaikille hyvää mieltä – niin asiakkaillemme kuin meille ISS:läisille ja koko yhteiskunnallemme. Kun palvelua tuottavat hyvinvoivat osaajat, jotka edustavat eri ikäryhmiä, eri kansallisuuksia ja eri sukupuolia, saamme asiakkaidemmekin iloksi laajasti näkemyksiä, jotka johtavat uusiin oivalluksiin. Kun pidämme huolen toimintamme läpinäkyvyydestä sekä torjumme harmaata taloutta ja korruptiota muun muassa vastuullisen hankintaprosessimme kautta, se tuottaa paitsi itsellemme myös asiakkaillemme turvallisen ja luottavaisen olon. Turvallista oloa luomme myös panostamalla työturvallisuuteen. Se, että ammattilaisemme pääsevät terveinä kotiin joka päivä, on edellytys sille, että he pystyvät tuottamaan asiakkaillemme palvelua ja maailman parhaan palvelun kautta hyvää mieltä.

Hyvää mieltä niin ISS:läisille kuin asiakkaillemmekin synnyttää myös tiivis yhteistyö. Kasvatamme asiakkuuksiamme kumppanuuksiksi, joissa kehitämme palvelukokonaisuuttamme avoimella ja rehellisellä keskustelulla sekä yhteisissä työpajoissa. Kehitystyötämme ohjaavat myös asiakastyytyväisyyskyselyt.

ISS:n monikanavaisesta asiakaspalvelukeskuksesta vastaa Vakka-Suomen Puhelin Oy eli VSP. Kumppanuus VSP:n kanssa aloitettiin vuonna 2019 tavoitteena saada asiakaspalveluun lisää laatua ja jatkuvuutta. VSP huolehtii palvelupyyntöjen ja vikailmoitusten vastaanottamisesta sekä välittämisestä.

Näin arki sujuu korona-aikana – Kuuntele ISS:läisten kuulumiset kentältä!

Jotkin asiat eivät muutu, oli tilanne mikä hyvänsä. Arjen peruspilareita ovat mahdollisuus terveelliseen lounaaseen, sekä kiinteistöjen ja työpaikkojen puhtaus ja turvallisuus. Näistä pitävät huolen ISS:n ammattilaiset, myös poikkeustilanteen aikana. Soitimme ISS:läisille ja kysyimme, miten arki sujuu.

Koronan aiheuttama poikkeustilanne on ajanut toimistotyöläiset kotitoimistoille. Monen arki on kuitenkin pysynyt samana töiden osalta. Tähän joukkoon lukeutuu myös lukuisia ISS:läisiä, jotka omalla työllään pitävät arjen pyörimässä. ISS:n siivooja, keittiömestari ja vartija kertovat nauhalla kuulumisiaan ja miten poikkeustilanne on vaikuttanut heidän työhönsä.

ISS Suomen vuoden 2019 Omena-voittaja Jenna Törnvall työskentelee siivoojana. Poikkeustilanteen myötä siivoojan työn merkitys on saanut paljon mediahuomiota.

Tekevin ottein pitää tietysti mennä ja tehdä, mutta sellainen oikea, hyvä, rento ja iloinen asenne, kyllä sillä tästä selvitään.

Kuuntele nauhalta Jennan kuulumiset.

Keittiömestarina työskentelevän Sanna Mehtälän arki muuttui kertaheitolla, kun lounasbuffetin sijaan keittiössä alettiin valmistaa verkkokaupan kautta tilattavia lounaita.

Paras palaute on se, että yleensä ihmiset tilaavat lounasta uudestaan.

Kuuntele nauhalta Sannan kuulumiset.

Vartijana työskentelevä Sebastian Salo on huomannut, että poikkeustilanteen aikana pienten asioiden merkitys korostuu. Hyvien huomenien toivottaminen tuttujen kesken joka aamu tuo arkeen normaaliuden tunnetta.

Mitä tähän muuta voisi enää lisätä kuin terveisiä kaikille kollegoille ja ei muuta kuin tsemppiä ja kohti parempaa syksyä.

Kuuntele nauhalta Sebastianin kuulumiset.